maalis 22

Historian opiskelijoille löytyy töitä – Mielikuvat humanistisista aloista kuitenkin usein negatiivisia

Helsingin Sanomat käsitteli humanististen alojen suosion laskua ja aloihin liittyviä mielikuvia 17.3. julkaistussa artikkelissaan, Humanististen alojen suosio laskee, eikä kaikkia opiskelupaikkoja edes saada täyteen – ”Mielikuvat ovat todella vahvoja ohjaajia”.

Artikkelin mukaan humanististen alojen suosio on laskenut selvästi viime vuosina, kun taas kauppatieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen ovat olleet suurimpia nousijoita. Yhdeksi syyksi humanististen alojen laskuun esitetään aloihin liittyvät mielikuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa humanistien työllistymiseen liittyviä negatiivisia mielikuvia. Käsitykseen humanistien valmistumisesta työttömäksi törmääkin usein.

Vastaavatko mielikuvat huonoista työllistymismahdollisuuksista sitten todellisuutta? Yhtenä syynä mielikuvaan lienee humanistien työllistyminen laajasti eri työtehtäviin eri työnantajasektoreille. Opiskelija ei välttämättä työllisty tiettyyn yksittäiseen tehtävään, vaan työskentelymahdollisuuksia valmistumisen jälkeen on useita. Moninaisten työskentelymahdollisuuksien takia yliopistoon hakeville voikin jäädä osin hämärän peittoon, mihin alalta valmistuva työllistyy. Esimerkiksi kaupallisilla tai teknillisillä aloilla työtehtävät ja mahdolliset työpaikat näyttäytyvät usein selkeämpinä kuin humanistisilla aloilla, joilla työskentelymahdollisuuksia voi olla vaikeampi tunnistaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita valmistumista työttömäksi.

Yliopistojen uraseurantakyselyitä vuosilta 2010-2016 hyödyntävän valtakunnallisen Töissä.fi -palvelun mukaan esimerkiksi historiasta valmistuneita työskentelee noin 200 eri työtehtävässä. Vain 3 % kyselyyn vastanneista historiasta valmistuneista oli työttömänä vastaushetkellä. Mielikuva kapeista työskentelymahdollisuuksista ja valmistumisesta työttömäksi ei siis pidä paikkaansa ainakaan historian opiskelijoiden kohdalla.

Humanistien työskentelymahdollisuuksien moninaisuus ja pirstaleisuus voi siis näyttäytyä mielikuvissa uhkana epävarmasta työllistymisestä valmistumisen jälkeen. Humanististen alojen opiskelija voikin joutua tekemään enemmän töitä mahdollisten työtehtävien kartoittamiseksi kuin vaikkapa teknisten alojen opiskelija. Omiin työllistymismahdollisuuksiin voi myös vaikuttaa esimerkiksi lisäämällä poikkitieteellisyyttä opintoihinsa.

Myös humanististen alojen niputtaminen yhdeksi kokonaisuudeksi on voimakas yleistys, sillä työllistymisessä eri pääaineista on selviä eroja. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan hakijoita humanistisille aloille oli vuonna 2017 selvästi yli 10 000 henkilöä. Tähän sisältyy pääaineita aina kielistä historiaan, eikä koko joukko tavoittele samoja työpaikkoja.

Mielikuvat humanistisista aloista ja niiden huonoista työllistymismahdollisuuksista ovat sitkeitä, mutta myös pitkälti perusteettomia. Humanisteja tarvitaan kaikkialla, vaikka mielikuvat viittaisivatkin muuhun.

Mikko Järvi

Holin työelämävastaava