{"id":216,"date":"2013-04-16T14:27:52","date_gmt":"2013-04-16T11:27:52","guid":{"rendered":"http:\/\/historianopiskelijainliitto.com\/?page_id=216"},"modified":"2016-08-18T07:40:15","modified_gmt":"2016-08-18T04:40:15","slug":"kustantamossa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/hol.fi\/?page_id=216","title":{"rendered":"Kustantamo"},"content":{"rendered":"

Aloitin historian opinnot Helsingin yliopistossa 1988 ja valmistuin Suomen historia p\u00e4\u00e4aineena filosofian maisteriksi 1994. Koska olin alun perin l\u00e4htenyt opiskelemaan historiaa tutkijan ura mieless\u00e4ni, ilmoittauduin heti jatko-opiskelijaksi ja aloin hakea kiivaasti apurahoja v\u00e4it\u00f6skirjaan. Tutkijakoulusysteemi\u00e4 ei viel\u00e4 silloin lainkaan ollut, joten ainoa mahdollisuus rahoittaa jatkotutkimus oli saada lottovoitto apurahan muodossa. Apurahojen hakijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi juuri niin\u00e4 vuosina laman vuoksi, osa ilmoittautui jatko-opiskelijoiksi ty\u00f6mahdollisuuksien kuihtuessa, vailla paloa tutkimuksen tekoon. Ennen v\u00e4it\u00f6skirjaan paneutumista my\u00f6s kirjoitin yhden tilaushistorian, jonka olin aloittanut jo ennen maisterin papereiden saamista.<\/span><\/p>\n

Onnistuin v\u00e4hitellen saamaan apurahoja ja lopulta tein v\u00e4it\u00f6skirjani nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa ja v\u00e4ittelin tohtoriksi Suomen historiasta Helsingin yliopistossa 1998. Nelj\u00e4n vuoden p\u00e4\u00e4toimiseen v\u00e4it\u00f6skirjan tekoon sis\u00e4ltyi my\u00f6s ty\u00f6tt\u00f6myysjakso apurahojen v\u00e4lill\u00e4 ja kaikkiaan ainakin nelj\u00e4 eri apurahaa ja viimeistelyapuraha, yht\u00e4k\u00e4\u00e4n yli vuoden mittaista tai suoraan jatkorahoitukseen oikeuttavaa apurahaa en onnistunut saamaan – ennen kuin viimeisell\u00e4 kerralla, jolloin jatkoa ei tarvittu, kun v\u00e4it\u00f6skirja jo valmistui. Ty\u00f6tt\u00f6myysaikana jouduin my\u00f6s ty\u00f6llist\u00e4misty\u00f6h\u00f6n, purkamaan haastattelututkimusten nauhoja yhdelle minulle aiemmin tuntemattomalle laitokselle. Olin melko helpottunut saadessani taas jatkaa oman tutkimuksen tekemist\u00e4.<\/span><\/p>\n

Olin jo v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6n l\u00e4hestyess\u00e4 loppuaan tullut siihen tulokseen, ettei historiantutkijan ura urkene tai urkenisi kyll\u00e4, jos olisi rikas ja voisi tehd\u00e4 sit\u00e4 omalla rahoituksella, mutta rahoitus merkitsisi loputonta tappelua apurahoista suuren humanistijoukon kanssa. Perheess\u00e4 oli kaksi historiantutkijaa ja yht\u00e4l\u00f6 kahdesta p\u00e4tk\u00e4apurahatutkijasta loppuel\u00e4m\u00e4ksi hirvitti. Virkatie n\u00e4ytti olevan tukossa, v\u00e4h\u00e4t historian yliopistovirat olivat miehitettyin\u00e4 ja kun joku virka aukeni, oli siihen jonossa liuta 10\u201320 vuotta itse\u00e4 aiemmin v\u00e4itelleit\u00e4 ja siis my\u00f6s kasap\u00e4in enemm\u00e4n julkaisseita. Apurahoin ja keikkat\u00f6in olisi siis sinnitelt\u00e4v\u00e4 vuosikausia, ehk\u00e4 jopa vuosikymmeni\u00e4. Ei tuntunut realistiselta tavalta el\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n, vaikka mieli olisi tehnyt tehd\u00e4 tutkimusta. Ryhdyin katselemaan t\u00f6it\u00e4.<\/span><\/p>\n

Olin jatko-opiskelujen ohessa tehnyt erilaisia pieni\u00e4 keikkat\u00f6it\u00e4 kustantamoille, vaatimattomia hakemisto- ja oikolukut\u00f6it\u00e4, mutta v\u00e4liin my\u00f6s lausuntojen kirjoittamista yms. Monet n\u00e4ist\u00e4 t\u00f6ist\u00e4 saivat alkunsa yhdistysel\u00e4m\u00e4n puolella solmituista kontakteista. Olin jatkanut ainej\u00e4rjest\u00f6aktiivin uraani erilaisissa kirjallisuuspuolen j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4, mm. Suomen dekkariseurassa, kun olin aina ollut kirjallisuuteen kallellaan ja verbaalinen ihminen. Pieni\u00e4 senttaushommia tein eri julkaisuihin my\u00f6s. V\u00e4it\u00f6skirjan valmistuessa koetin laittaa monta rautaa tuleen: hain apurahaa uudelle tutkimukselle, hain sopivia ty\u00f6paikkoja ja koetin verkostoitua. Sain odottamattoman tarjouksen tuttavaltani kustannusalalta Edita Publishing Oy:st\u00e4 pian v\u00e4ittelyni j\u00e4lkeen ja l\u00e4hdin sattuman satona yritysel\u00e4m\u00e4n puolelle. Olin saamassa my\u00f6s ty\u00f6paikan yliopiston kirjastosta, mutta kustantamo kiehtoi enemm\u00e4n, etenkin kun minulla ei ollut kirjastoalan tutkintoa, joten eteneminen siell\u00e4 olisi varmaankin ollut heikkoa. Editassa jo t\u00f6iss\u00e4 ollessani tuli tieto my\u00f6s apurahasta, mutta p\u00e4tk\u00e4tutkijaksi en sitten en\u00e4\u00e4 palannut.<\/span><\/p>\n

Editassa ty\u00f6skentelin 12 vuoden ajan. Aloitin lyhyen aikaa kustannustoimittajana, ylenin projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi ja siit\u00e4 ura sitten urkeni vaihe vaiheelta yl\u00f6sp\u00e4in erilaisiin johtoteht\u00e4viin, kustannusp\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi ja yksik\u00f6n johtajaksi ja yhti\u00f6n johtoryhm\u00e4n j\u00e4seneksi. T\u00e4n\u00e4 vuonna kiinnostustani kysyttiin erikoiskustantaja Mets\u00e4kustannus Oy:n toimitusjohtajan teht\u00e4viin ja aloitin t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 syyskuun alusta.<\/span><\/p>\n

En ole itse koskaan kokenut ongelmaksi humanismin, historiantutkijan koulutuksen ja yritysel\u00e4m\u00e4n teht\u00e4vien yhdist\u00e4mist\u00e4. En ole opiskellut mit\u00e4\u00e4n taloudellisia aineita, vaan olen hankkinut taloudelliset ja liike-el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t oppini sek\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6oppini itse ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja ty\u00f6nantajan kustantamilla koulutuksilla. Erinomaista t\u00e4sm\u00e4koulutusta annetaan mm. Johtamistaidon opistossa, ei niit\u00e4 taitoja ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 hankkia opinnoissa. Sit\u00e4 paitsi niist\u00e4 asioista saa enemm\u00e4n irti kun on konkreettinen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4, johon tietoja peilata. Historioitsijahan on vanhan lauseen mukaan kaikkien alojen asiantuntija, mutta vakavasti puhuen laaja-alainen analyysikyky, terve kriittisyys, kyky hankkia tietoa ja hahmottaa olennainen sek\u00e4 oman tekstin tuottamiskyky ovat historian alan koulutuksen plussia yritysel\u00e4m\u00e4ss\u00e4, muuallakin kuin kustannusmaailmassa. Tutkijan koulutus puolestaan vain lis\u00e4si edell\u00e4 mainittuja kykyj\u00e4. Esimiesty\u00f6ss\u00e4 humanistinen perusasenne on vain eduksi perinteisen insin\u00f6\u00f6rilinjan rinnalla.<\/span><\/p>\n

Tietysti itsell\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla aito kiinnostus liike-el\u00e4m\u00e4\u00e4n eik\u00e4 budjettiasioita, riskinottoa tai henkil\u00f6st\u00f6asioiden hoitamista saa pel\u00e4t\u00e4. En ole kuitenkaan viel\u00e4 koskaan t\u00f6rm\u00e4nnyt mihink\u00e4\u00e4n sellaiseen, josta ei normaali tervehenkinen historioitsija selvi\u00e4isi ja aina voi konsultoida itse\u00e4\u00e4n viisaampia esimerkiksi talous- ja juridiikkakysymyksiss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Tutkijan ty\u00f6h\u00f6n ei aika toimitusjohtajan ty\u00f6n ohella riit\u00e4, eik\u00e4 riitt\u00e4nyt aiemmissakaan teht\u00e4viss\u00e4, mutta kirjoittavan ihmisen identiteetti\u00e4ni olen pit\u00e4nyt yll\u00e4 kirjoittamalla yhdistyspuolen toimissani mm. kaunokirjallisuuden kritiikkej\u00e4 (kustannan itse vain tietoa) ja artikkeleita historiasta ja kirjallisuudesta. Historiantutkijan hatun otan p\u00e4\u00e4h\u00e4ni silloin t\u00e4ll\u00f6in, mutta ainakin sukujuhlissa esitelm\u00f6idess\u00e4ni. Identiteetiss\u00e4ni t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 olen historioitsija, vaikka toiminkin yritysel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 johtoteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4. Haittaa alavalinnasta ei ole koskaan t\u00f6iss\u00e4 ollut, hy\u00f6ty\u00e4 pikemminkin.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aloitin historian opinnot Helsingin yliopistossa 1988 ja valmistuin Suomen historia p\u00e4\u00e4aineena filosofian maisteriksi 1994. Koska olin alun perin l\u00e4htenyt opiskelemaan historiaa tutkijan ura mieless\u00e4ni, ilmoittauduin heti jatko-opiskelijaksi ja aloin hakea kiivaasti apurahoja v\u00e4it\u00f6skirjaan. Tutkijakoulusysteemi\u00e4 ei viel\u00e4 silloin lainkaan ollut, joten ainoa mahdollisuus rahoittaa jatkotutkimus oli saada lottovoitto apurahan muodossa. Apurahojen hakijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi juuri niin\u00e4 … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":192,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/216"}],"collection":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=216"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/216\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1751,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/216\/revisions\/1751"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/192"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=216"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}