Omaan korvaani kyseiset toimenpiteet kuulostavat l\u00e4hinn\u00e4 vaan vanhalta kunnon sotapropagandalta. Mill\u00e4 tapaa t\u00e4m\u00e4 uusi, uljas hybridisota eroaa siit\u00e4, mit\u00e4 harrastettiin koko 1900-luku? Erikoisjoukkoja, tai \u201dsotilaallisia neuvonantajia \u201d, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aktiivisesti kun halutaan vaikuttaa tietyn alueen voimatasapainoon. Voidaanko kyseisist\u00e4 (pois lukien tosiasiallinen sotilaallisen voiman k\u00e4ytt\u00f6) toimenpiteist\u00e4 edes k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa \u201dsota\u201d, olipa etuliitteen\u00e4 sitten hybridi, tai joku muu lievent\u00e4v\u00e4 sana?<\/p>\n
Taloudellisia pakotteita, kauppasaartoja, tulleja ja tietyn maalaisten tuotteiden boikotointia on k\u00e4ytetty oman asian edist\u00e4misess\u00e4 vuosisatoja. Ja ent\u00e4p\u00e4 sotilaallisella voimalla uhkailu? Perusjuttuja ja hyv\u00e4ksi havaittu keino siit\u00e4 asti kun ihminen on kantanut aseita. Mielipide vaikuttamistakin on varmasti harrastettu viimeist\u00e4\u00e4n kirjapainokoneen keksimisen j\u00e4lkeen. Luultavasti paljon paljon aikaisemminkin. N\u00e4ist\u00e4kin toimenpiteist\u00e4 on kuitenkin historian aikana yleens\u00e4 k\u00e4ytetty sellaisia termej\u00e4 kuin kauppasota ja propagandasota, my\u00f6hemmin my\u00f6s informaatiosota.<\/p>\n
Nyky\u00e4\u00e4n meill\u00e4 on siis my\u00f6s hybridisota. Toki, nykyiseen keinovalikoimaan on lis\u00e4tty kyberhy\u00f6kk\u00e4ykset ja muut tietoverkkojen kautta tapahtuvat toimenpiteet, mutta eik\u00f6 t\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa olisi vain ollut helpompi laajentaa propagandasodan sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, kuin ottaa kokonaan uusi sana k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n? Tai jos propagandasota kuulostaa liian 1900-luvulta, jatkaa informaatiosota sanan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, koska informaatiosta ja sen kontrollistahan ja manipuloimisestahan hybridisodassa on suurelta osin kyse.<\/p>\n
Miss\u00e4 menee sitten sodan ja rauhan raja? Ja ennen kaikkea, miten sota sitten tulisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4? Aikaisemmin en itse ole juuri miettinyt sotaa sen terminologian kannalta, mutta jostain syyst\u00e4 jatkuva hybridisodasta puhuminen sai minut miettim\u00e4\u00e4n asiaa. K\u00e4rjist\u00e4en, vanhoihin hyviin aikoihin maat olivat kesken\u00e4\u00e4n joko sodassa, tai sitten eiv\u00e4t. Ensin julistettiin sota, sitten sodittiin ja lopuksi tehtiin rauha. Nyky\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 juuri julisteta sotia ja rauhansopimustenkin kanssa on hieman niin ja n\u00e4in. Maailmassa on useita ns. j\u00e4\u00e4tyneit\u00e4-kriisej\u00e4. Muun muassa Kyproksen tilannetta voidaan pit\u00e4\u00e4 sellaisena. Mustan ja valkoisen v\u00e4liin on muodostunut laaja harmaa alue, ja kukaan ei tunnu tarkalleen tiet\u00e4v\u00e4n mitk\u00e4 ovat pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t tuolla alueella.<\/p>\n
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja Torsti Sir\u00e9nin mielest\u00e4 sota on laaja ja politisoitunut k\u00e4site. Sodan voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 h\u00e4nen mukaansa kuitenkin kolmella eri tapaa:<\/p>\n
1. Yhden osapuolen sodanjulistus.<\/p>\n
2. Ihmiset alkavat puhua jonkin alueen tilanteesta sotana ja termi omaksutaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n pikku hiljaa sosiaalisen ja perinteisen median kautta.<\/p>\n
3. YK:n turvallisuusneuvosto voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 asiantilan sis\u00e4llissodaksi tai sodaksi.[2]<\/a><\/p>\n Sodan julistuksia ei ole viime vuosina en\u00e4\u00e4 juurikaan harrastettu. Toisen kohdan mukaan ihmiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 itse m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t milloin on sota ja milloin ei. Mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 on varsin ongelmallista, koska tilanteessa on aina kaksi osapuolta, joilla usein on varsin eri\u00e4v\u00e4t mielipiteet tilanteen todellisesta luonteesta. Ent\u00e4p\u00e4 sitten YK:n rooli sodan m\u00e4\u00e4rittelij\u00e4n\u00e4? T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa viimeist\u00e4\u00e4n tulee politikointi kuvaan.<\/p>\n Mielt\u00e4ni on my\u00f6s askarruttanut se, ett\u00e4 mill\u00e4 perusteella tietynlaiset tilanteet m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n kriiseiksi, toiset selkkauksiksi ja toiset sodiksi ja er\u00e4\u00e4t konflikteiksi? Olisiko helpompi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 termi sota tietyn uhriluvun kautta? Riitt\u00e4v\u00e4n paljon kaatuneita, riitt\u00e4v\u00e4n lyhyess\u00e4 ajassa ja sota olisi valmis? Melko isoihin ongelmiin t\u00f6rm\u00e4tt\u00e4isiin t\u00e4ss\u00e4kin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4, ja nopeasti. Kuka m\u00e4\u00e4rittelee n\u00e4m\u00e4 rajat, kuka laskee kaatuneet jne.<\/p>\n Vai onko vain hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 se tosiasia, ett\u00e4 sota on politiikan jatkamista toisin keinoin, kuten er\u00e4s tunnettu preussilainen kenraali ja sotateoreetikko aikoinaan sanoi. Yleinen poliittinen ilmapiiri ja suurvalta peli siis usein m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t puhutaanko sodasta(valitse sopiva etuliite), kriisist\u00e4, selkkauksesta, konfliktista vai jostain ihan muusta.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Pekka Pohjola<\/p>\n Varnitsa ry<\/p>\n [1]<\/a> http:\/\/www.mtv.fi\/uutiset\/kotimaa\/artikkeli\/puolustusvoimien-komentaja-hybridisota-luo-painetta-suomelle\/4333786<\/a> Viitattu 16.9.2014<\/p>\n<\/div>\n [2]<\/a> http:\/\/yle.fi\/uutiset\/milloin_konflikti_muuttuu_sodaksi__riittaako_tuhat_uhria\/7379346<\/a> Viitattu 16.9.2014<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" En tied\u00e4 mik\u00e4 on teid\u00e4n mielipiteenne asiaan, arvoisa lukija, mutta omasta mielest\u00e4ni on varsin mukavaa joskus viilata pilkkua. Unohtaa vanha kunnon tapahtuma historia ja keskitty\u00e4 yksitt\u00e4isiin termeihin ja niiden merkitykseen tai niiden m\u00e4\u00e4rittelyyn. Sodat, konfliktit, selkkaukset, kriisit jne. \u201drakkaalla\u201d lapsella on usein monta nime\u00e4. Niin tuntuu olevan my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4, ihmiskunnan ikuisella riesalla. Viime viikkoina on … <\/p>\n![\"Pekka](\"http:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/2013\/04\/Pekka-Pohj.jpg\")
<\/a><\/p>\n
<\/p>\n
\n