Koulun historiankirjat kertoivat, ett\u00e4 Ruotsi j\u00e4tti Suomen yksin talvisodassa. Kaameita pettureita. Ruotsin virallisen avun puuttuminen aiheutti Suomessa katkeruutta. Mannerheim laittoi p\u00e4iv\u00e4k\u00e4skyss\u00e4\u00e4n talvisodan tappion Ruotsin piikkiin. Moskovan rauhanneuvotteluiden ollessa tauolla Paasikivi totesi ykskantaan Ruotsin olevan paska maa t\u00e4ynn\u00e4 paskiaisia. Tosiasiassa Ruotsi auttoi ep\u00e4virallisesti Suomea ja vaikutti my\u00f6s ep\u00e4suorasti Suomen poliittiseen tilanteeseen.<\/p>\n
Toisen maailmansodan syttyess\u00e4 syyskuussa 1939 Ruotsin sosiaalidemokraattinen hallitus asetti tavoitteekseen sodasta irti pysymisen. 18. lokakuuta Ruotsin p\u00e4\u00e4ministeri Per Albin Hansson ilmoitti Suomen presidentti Ky\u00f6sti Kalliolle ja ulkoministeri Eero Erkolle, ettei Ruotsi tulisi Suomen avuksi Neuvostoliiton hy\u00f6k\u00e4tess\u00e4. Ruotsi oli jo aiemmin saman vuonna vet\u00e4ytynyt maiden yhteisest\u00e4 Ahvenanmaan puolustussuunnitelmasta Neuvostoliiton vastuksen takia. Ruotsin kylm\u00e4st\u00e4 suhtautumisesta huolimatta Suomessa uskottiin edelleen jonkinlaiseen l\u00e4nsinaapurista saatavaan apuun sodan syttyess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli yksi syy, miksi Suomi pysyi tiukkana neuvotteluissa Neuvostoliiton kanssa.<\/p>\n
Talvisodan sytytty\u00e4 30. marraskuuta Ruotsi ajautui hallituskriisiin. Ulkoministeri Richard Sandler olisi halunnut liitty\u00e4 sotaan Suomen puolelle, mink\u00e4 vuoksi h\u00e4net pakotettiin eroamaan. Uusi hallitus koottiin kaikista demokraattisista puolueista, mik\u00e4 esti Ruotsin sotaan liittymist\u00e4 kannattaneita aktivisteja saamasta vahvan aseman valtiop\u00e4ivill\u00e4. Uusi hallitus suunnitteli puolueettomaksi julistusta, mutta t\u00e4st\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4ydyttiin, koska se olisi vaikeuttanut Suomen aseidenostoa Ruotsista ja sen kautta. Sen sijaan Ruotsi julisti, ettei se ollut sotaa k\u00e4yv\u00e4 maa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 Ruotsi ep\u00e4virallisesti oli Suomen puolella, mutta ei uskaltanut avoimesti liitty\u00e4 sotaan.<\/p>\n
Apua Ruotsista tuli. Hanssonin hallitus l\u00e4hetti Suomeen 84 000 kiv\u00e4\u00e4ri\u00e4, 575 konekiv\u00e4\u00e4ri\u00e4, 300 tykki\u00e4, 25 lentokonetta, 30 000 tykinammusta ja 50 miljoonaa patruunaa. Apu oli niin suuri, ett\u00e4 se vaikutti Ruotsin puolustuslaitoksen resursseihin. Lis\u00e4ksi hallitus tuki vaivihkaa vapaaehtoiskaartia, joka kasvoi lopulta noin 12 000 miehen kokoiseksi. N\u00e4ist\u00e4 noin 8 000 p\u00e4\u00e4tyi rintamalle, miss\u00e4 he hoitivat oman osansa kunnialla. My\u00f6s Ruotsin kansa tuki Suomea. \u201dSuomen asia on meid\u00e4n asiamme\u201d oli Suomea tukevien motto. Erin\u00e4iset yritykset, yksityishenkil\u00f6t ja yhdistykset ker\u00e4siv\u00e4t ja l\u00e4hettiv\u00e4t Suomelle rahaa, ruokaa ja tarvikkeita yli puolen miljardin Ruotsin kruunun arvosta. T\u00e4m\u00e4 oli enemm\u00e4n kun Suomen vuotuinen valtiobudjetti. Ruotsalaiset ottivat vastaan my\u00f6s 63 000 sotalasta.<\/p>\n
Ruotsi vaikutti my\u00f6s Suomen tilanteeseen ep\u00e4suorasti olemalla osa talvisotaan liittyv\u00e4\u00e4 suurvaltapolitiikkaa. Iso-Britannia ja Ranska pyrkiv\u00e4t erist\u00e4m\u00e4\u00e4n Pohjolan Saksasta saadakseen haltuunsa Saksan sodank\u00e4ynnin kannalta t\u00e4rke\u00e4t Ruotsin malmikent\u00e4t. Juuri ennen vuoden vaihdetta 1939\u20131940 liittoutuneet tarjosivat Ruotsin ja Norjan hallituksille sopimusta: jos n\u00e4m\u00e4 l\u00e4hett\u00e4isiv\u00e4t kiireesti joukkoja Suomen avuksi, liittoutuneet hoitaisivat malmikenttien puolustuksen. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t nielleet sy\u00f6tti\u00e4, koska n\u00e4kiv\u00e4t, ett\u00e4 suostuminen olisi johtanut suursodan laajenemisen koko Pohjolaan. Liittoutuneet suunnittelivat interventiota Pohjolaan auttaakseen Suomea talvisodassa, mutta todellinen syy oli halu ottaa malmikent\u00e4t haltuun. Ruotsi ja Norja eiv\u00e4t kuitenkaan suostuneet antamaan liittoutuneille kauttakulkulupaa. Neuvostoliitto kuitenkin pel\u00e4styi liittoutuneiden mahdollista v\u00e4liintuloa ja oli valmis rauhanneuvotteluihin Suomen oikean hallituksen kanssa.<\/p>\n
Talvisodan aikana Ruotsilta n\u00e4htiin taitavaa reaalipolitiikkaa. Sotaan ei haluttu mukaan, mutta toisaalta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Neuvostoliittoa ei haluttu rajanaapuriksi, mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 avun. Toki mukana oli my\u00f6s solidaarisuutta, muttei sit\u00e4 ei ollut tarpeeksi, jotta Ruotsi olisi virallisesti liittynyt sotaan. Yht\u00e4kaikki Suomen itsen\u00e4isyys olisi ollut mennytt\u00e4 ilman Ruotsia.<\/p>\n
<\/p>\n
Julkaistu my\u00f6s Praavdan blogissa 1.12.2014<\/p>\n
<\/p>\n
Tatu Sailaranta<\/p>\n
Tiima ry<\/p>\n
\u00a0<\/i><\/p>\n
L\u00e4hteet: Railo Erkka (toim.) ja Laamanen Ville (toim.), Suomi muuttuvassa maailmassa, Meinander Henrik, Tasavallan tiell\u00e4, Herman Lindqvist, Ruotsin historia \u2013 j\u00e4\u00e4kaudesta tulevaisuuteen (Historien om Sverige #10)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Koulun historiankirjat kertoivat, ett\u00e4 Ruotsi j\u00e4tti Suomen yksin talvisodassa. Kaameita pettureita. Ruotsin virallisen avun puuttuminen aiheutti Suomessa katkeruutta. Mannerheim laittoi p\u00e4iv\u00e4k\u00e4skyss\u00e4\u00e4n talvisodan tappion Ruotsin piikkiin. Moskovan rauhanneuvotteluiden ollessa tauolla Paasikivi totesi ykskantaan Ruotsin olevan paska maa t\u00e4ynn\u00e4 paskiaisia. Tosiasiassa Ruotsi auttoi ep\u00e4virallisesti Suomea ja vaikutti my\u00f6s ep\u00e4suorasti Suomen poliittiseen tilanteeseen. Toisen maailmansodan syttyess\u00e4 syyskuussa 1939 … <\/p>\n