{"id":2911,"date":"2018-11-07T10:57:45","date_gmt":"2018-11-07T08:57:45","guid":{"rendered":"http:\/\/hol.fi\/?p=2911"},"modified":"2024-05-11T14:23:53","modified_gmt":"2024-05-11T11:23:53","slug":"uuden-yhteison-kynnyksella-1500-ja-1600-luvun-tutkimuksen-paiva-24-1-2019","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hol.fi\/?p=2911","title":{"rendered":"Uuden yhteis\u00f6n kynnyksell\u00e4 – 1500- ja 1600 -luvun tutkimuksen p\u00e4iv\u00e4 24.1.2019"},"content":{"rendered":"

Kun itse kiinnostuin lapsena historiasta, pidin erityisesti kaikesta v\u00e4h\u00e4n makaaberista ja kummallisesta, joita pidin perustavanlaatuisen keskiaikaisina ilmi\u00f6in\u00e4: noitavainoista, kerettil\u00e4isten polttamisesta roviolla, py\u00f6veleist\u00e4, hirvi\u00f6ist\u00e4, yksisarvisista, hulluista tiedemiehist\u00e4, jotka sekoittelivat alkemistisia cocktailejaan ja varastivat ruumiinosia hautausmailta, sen sellaisesta. Kuitenkin jossain kohtaa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t sitten olleetkaan varsinaisesti keskiaikaisia ilmi\u00f6it\u00e4, vaan kuuluivat outoon aikakauteen nimelt\u00e4 Uuden ajan alku<\/em>, englanniksi Early Modern<\/em> tai Premodern<\/em>. Kaikkea t\u00e4t\u00e4 viel\u00e4 tietysti sekoitti se, ett\u00e4 muun muassa Suomessa \u201dkeskiaika\u201d jatkui suorastaan h\u00e4vytt\u00f6m\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n, kuten monessa muussakin paikassa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Einblattdruck zu einer Hexenverbrennung in Derenburg (Grafschaft Reinstein) 1555<\/em><\/p>\n

Uuden ajan alku tuntuu monista edelleen hiukan v\u00e4liinputoajalta vanhojen aikojen tutkimuksessa, erityisesti tutkimusyhteis\u00f6j\u00e4 ajatellen. Antiikintutkimus on selke\u00e4 kokonaisuus, joka usein on erotettu yliopistoissa my\u00f6s muista historian aikakausista, useimmiten kielentutkimuksen piiriin. Keskiaika on saanut monissa paikoissa, esimerkiksi Tampereella, merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 jalansijaa. Molemmilla aikakausilla on omat, vakiintuneet tutkimusyhteis\u00f6ns\u00e4 ja konferenssinsa, Suomen lis\u00e4ksi my\u00f6s kansainv\u00e4lisesti.<\/p>\n

Valmistumisen kynnyksell\u00e4 olevien opiskelijoiden ja uusien tutkijoiden ei ole n\u00e4in ollen vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 omiaan. Mutta toisin on uuden ajan alun, varsinkin aikakauden keskivaiheen eli 1500- ja 1600-lukujen laita. Olen huomannut t\u00e4m\u00e4n karvaasti jo muutaman vuoden ajan, mutta erityisesti t\u00e4n\u00e4 vuonna aloitettuani tohtoriopinnot. Satun nimitt\u00e4in sattuneesta syyst\u00e4, jos toisestakin tuntemaan kumman paljon sek\u00e4 antiikki- ett\u00e4 keskiaikav\u00e4ke\u00e4, ja olen kadehtien katsonut sit\u00e4, miten tiiviit\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4 molemmissa on.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Winterlanschap met schaatsers, Hendrick Avercamp, ca. 1608, Rijksmuseum, Amsterdam.<\/em><\/p>\n

Vaikka esimerkiksi Tampereen Trivium ja Turun TUCEMEMS sis\u00e4llytt\u00e4v\u00e4t toimintaansa my\u00f6s uuden ajan alun, ei t\u00e4m\u00e4 korvaa spesifimpi\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4. Sellaisia varhaismoderneihin aikakausiin liittyen ovat esimerkiksi Suomen 1700-luvun tutkimuksen seura ja 1800-luvun tutkimuksen verkosto, joiden mallit ovat eritt\u00e4in lupaavia.<\/p>\n

Siisp\u00e4: pitk\u00e4n esipuheen j\u00e4lkeen yrit\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 asiaan. Olemme pohdiskelleet parin viime vuoden aikana viinilasillisen tai kahvikupillisen \u00e4\u00e4rell\u00e4 monen 1500- ja 1600-luvun tutkijan kanssa siit\u00e4, ett\u00e4 asialle on syyt\u00e4 tehd\u00e4 jotain.<\/p>\n

Siisp\u00e4 jotain suurta on tapahtumassa: tammikuun 24. p\u00e4iv\u00e4 2019 Turussa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen p\u00e4iv\u00e4. P\u00e4iv\u00e4n tarkoituksena on koota yhteen suomalaisia, eri yliopistoissa ja eri oppiaineissa kyseisest\u00e4 aikakaudesta kiinnostuneita opiskelijoita ja tutkijoita. Kynnys on hyvin matala, ja my\u00f6s esimerkiksi graduvaiheessa olevia opiskelijoita kannustetaan tulemaan mukaan. P\u00e4iv\u00e4\u00e4n ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet: voi tulla vain kuunteluoppilaaksi, mutta my\u00f6s ehdotuksen omaa esitelm\u00e4\u00e4 varten voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4: Deadline t\u00e4lle on 7.12.2018. Toivomme t\u00e4h\u00e4n enint\u00e4\u00e4n sivun mittaisen tekstin siit\u00e4, mitk\u00e4 oman kiinnostuksen kohteet ovat \/ mit\u00e4 esimerkiksi oma gradu k\u00e4sittelee, ja t\u00e4m\u00e4n voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 allekirjoittaneelle simpen(at)utu.fi<\/em><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 seminaari on jo saanut runsaasti kiinnostusta ymp\u00e4ri Suomea, joten kokemus lienee samankaltainen eri yliopistoissa. Tarkoituksena on tammikuussa kartoittaa alan ihmisten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja mietti\u00e4 jatkoa, mahdollisesti 1700- ja 1800-lukujen tutkimusverkostojen kaltaista, my\u00f6hemmin jopa kansainv\u00e4list\u00e4 mallia.<\/p>\n

Tapahtumaa kannattaa seurata my\u00f6s Facebookissa!<\/strong><\/a><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Saara Penttinen<\/p>\n

simpen(at)utu.fi<\/p>\n

Kirjoittaja on t\u00e4n\u00e4 vuonna Turun yliopiston yleisess\u00e4 historiassa tohtorikoulutettavana aloittanut 1500- ja 1600-lukujen tutkija ja yksi tulevan tutkimusp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4rjest\u00e4jist\u00e4.\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun itse kiinnostuin lapsena historiasta, pidin erityisesti kaikesta v\u00e4h\u00e4n makaaberista ja kummallisesta, joita pidin perustavanlaatuisen keskiaikaisina ilmi\u00f6in\u00e4: noitavainoista, kerettil\u00e4isten polttamisesta roviolla, py\u00f6veleist\u00e4, hirvi\u00f6ist\u00e4, yksisarvisista, hulluista tiedemiehist\u00e4, jotka sekoittelivat alkemistisia cocktailejaan ja varastivat ruumiinosia hautausmailta, sen sellaisesta. Kuitenkin jossain kohtaa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t sitten olleetkaan varsinaisesti keskiaikaisia ilmi\u00f6it\u00e4, vaan kuuluivat outoon aikakauteen nimelt\u00e4 Uuden … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2915,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[16],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2911"}],"collection":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2911"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2911\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":44632,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2911\/revisions\/44632"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/2915"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2911"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2911"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2911"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}