{"id":44150,"date":"2021-05-03T20:07:39","date_gmt":"2021-05-03T17:07:39","guid":{"rendered":"https:\/\/hol.fi\/?p=44150"},"modified":"2023-12-28T15:19:24","modified_gmt":"2023-12-28T13:19:24","slug":"valokuva-historian-tutkimuskohteena-ja-menetelmana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hol.fi\/?p=44150","title":{"rendered":"Valokuva historian tutkimuskohteena ja menetelm\u00e4n\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-drop-cap has-text-align-left\">Historiantutkimuksessa on perinteisesti suosittu kirjallisia dokumentteja l\u00e4htein\u00e4, koska niist\u00e4 ilmenee sanallisesti joitakin merkityksi\u00e4. Esimerkiksi valokuvat ja muistitieto on saatettu ajatella jopa erillisin\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4, mutta historian tutkimussuuntausten monimuotoistuessa ovat nekin saaneet niin sanotusti oman kannattajakuntansa ja arvostusta tutkimuksen kent\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Valokuvaan liittyy perinteisesti tietty k\u00e4sitys autenttisuudesta. Kun jokin asia on tallennettu valokuvallisesti, sen voisi kuvitella heijastelevan todellisuutta sellaisenaan. Asia ei ole kuitenkaan aivan n\u00e4in, sill\u00e4 jo valokuvan varhaisvaiheessa kuvia saatettiin lavastaa esteettisemm\u00e4n lopputuloksen saavuttamiseksi, koska luonnollinen kuvattu tilanne ei ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niin kuvauksellinen. Hyv\u00e4 esimerkki niin sanotusti lavastetusta kuvasta on amerikkalaisen Joe Rosenthalin <em>Raising the Flag on Iwo Jima <\/em>(1945), joka on jo itsess\u00e4\u00e4n varsin ikoninen sotavalokuva. Kuvan lippu on todellisuudessa vasta toinen saarelle pystytetty Yhdysvaltain lippu, koska ensimm\u00e4inen (ja my\u00f6s se, jota kuva symbolisesti esitt\u00e4\u00e4) oli liian pieni eik\u00e4 n\u00e4kynyt kunnolla. My\u00f6s taistelutilanteen ja taistelukent\u00e4n kaaoksen huomioiden t\u00e4m\u00e4 on sin\u00e4ns\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lavastettu kuva on j\u00e4\u00e4nyt el\u00e4m\u00e4\u00e4n kulttuurissa ja ihmisten mieliss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2560\" height=\"1991\" src=\"https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/Kuva1-scaled.jpg\" alt=\"U.S. Marines of the 28th Regiment, 5th Division, raise the American flag atop Mt. Suribachi, Iwo Jima, on Feb. 23, 1945. Strategically located only 660 miles from Tokyo, the Pacific island became the site of one of the bloodiest, most famous battles of World War II against Japan.  (AP Photo\/Joe Rosenthal)\" class=\"wp-image-44151\" srcset=\"https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/Kuva1-scaled.jpg 2560w, https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/Kuva1-300x233.jpg 300w, https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/Kuva1-768x597.jpg 768w, https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/Kuva1-1536x1194.jpg 1536w, https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/Kuva1-2048x1593.jpg 2048w, https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/Kuva1-750x583.jpg 750w\" sizes=\"(max-width: 2560px) 100vw, 2560px\" \/><figcaption>Kuva 1. Symbolinen tulkinta, joskin lavastettu.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Autenttisuutta on saatettu ajatella kuvan muokkaamattomuuden kautta, toisin kuin maalaustaiteessa, jossa taiteilija on vapaasti mielens\u00e4 mukaan voinut v\u00e4\u00e4ristell\u00e4 n\u00e4kemi\u00e4\u00e4n asioita. Valokuvan muokkaamattomuus on sik\u00e4li v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitys, ett\u00e4 jo 1900-luvun alussa toteutettiin varsin sujuvaa kuvanmuokkausta. Esimerkiksi vuonna 1938 otetussa neuvostojohtajia esitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 valokuvassa salaisen poliisin p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Nikolai Je\u017eov on muokattu Stalinin rinnalta pois, joka osoittaa, ett\u00e4 my\u00f6s n\u00e4iden aikojen historiantutkijan on syyt\u00e4 olla varuillaan kuvanmuokkausten suhteen ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 valokuvia on pystytty k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n luontevasti jo kauan ennen Photoshopia.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"440\" height=\"294\" src=\"https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/Kuva2.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-44152\" srcset=\"https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/Kuva2.jpg 440w, https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/Kuva2-300x200.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 440px) 100vw, 440px\" \/><figcaption>Kuva 2. N\u00e4pp\u00e4r\u00e4\u00e4 kuvanmuokkausta Neuvostoliiton malliin.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Valokuvasta on teht\u00e4v\u00e4 tulkintoja aivan kuten mist\u00e4 tahansa muustakin l\u00e4hteest\u00e4. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti valokuvassa esiintyy jotain, mutta onko se kuvan varsinainen aihe tai teema? Valokuva esitt\u00e4\u00e4 kuvaajansa tai kuvaajaa ohjaavan tahon mieltymyksi\u00e4 sek\u00e4 vallitsevan yhteiskunnan kulttuuria ja arvoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuvia voidaan tutkia kuvastoiksi kutsuttujen kokonaisuuksien kautta, jotka toimivat visuaalisena vastineena tekstikokonaisuuksille. Kuvastossa olevat kuvat luovat merkityksi\u00e4 ja antavat oikeutuksia muille kuvastossa oleville kuville. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kokonaisuuteen kuuluvia kuvia on mahdotonta tarkastella vain yksin\u00e4\u00e4n, koska sen merkitys j\u00e4\u00e4 muuten puutteelliseksi. SA-kuva-arkistosta l\u00f6ytyv\u00e4 yksitt\u00e4inen kuva it\u00e4karjalaisesta  mets\u00e4st\u00e4 vuodelta 1941 voi ensisilm\u00e4yksell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 katsojalle historiallisena maisemakuvana sen kummempaa merkityst\u00e4. Jos kyseinen kuva asetetaan kontekstiinsa, huomataan ett\u00e4 se on otettu jostakin syyst\u00e4 ja ettei se ole ainoa laatuaan. T\u00e4ss\u00e4 kyseisess\u00e4 tapauksessa valokuvan ottanutta TK-miest\u00e4 on ohjattu P\u00e4\u00e4majan ohjek\u00e4skyn mukaisesti siit\u00e4, millaisia aiheita haluttiin kuvata rajan takaa. Muut samankaltaiset aiheet osoittavat, ettei otettu valokuva ole sattuma, vaan sill\u00e4 on haettu jotakin merkityst\u00e4. T\u00e4m\u00e4nkaltaiset kuvat ovat yleens\u00e4 luonteeltaan propagandistisia, vaikkei visuaaliselta ilmeelt\u00e4\u00e4n suhteellisen harmiton maisemakuva silt\u00e4 ensi alkuun vaikuttaisikaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2481\" height=\"1712\" src=\"https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/Kuva3.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-44153\" srcset=\"https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/Kuva3.jpg 2481w, https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/Kuva3-300x207.jpg 300w, https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/Kuva3-768x530.jpg 768w, https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/Kuva3-1536x1060.jpg 1536w, https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/Kuva3-2048x1413.jpg 2048w, https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/Kuva3-750x518.jpg 750w\" sizes=\"(max-width: 2481px) 100vw, 2481px\" \/><figcaption><br>Kuva 1. Kaunis maisemakuva, jolla on vaikutuspotentiaalia.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kuvan lopulliseen tulkintaan vaikuttaa varsinaisen sis\u00e4ll\u00f6n vuoksi sen tuotantoprosessi ja yleis\u00f6. Jos kuvaa on levitetty laajalti, on sill\u00e4 suurempi vaikutuspotentiaali kuin pienemm\u00e4lle yleis\u00f6lle julkaistulla kuvalla. Tuotantoprosessi voi t\u00e4ysin muuttaa kuvan tai kuvastojen merkityst\u00e4: jos kuvastoa on sensuroitu prosessin aikana ja joitakin kuvia on j\u00e4tetty pois, on ehk\u00e4 tarkoituksellisesti haluttu luoda tietynlainen representaatio, joka painottaa enemm\u00e4n kuvaston tiettyj\u00e4 osa-alueita kuin toisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Valokuvaa pystyy tutkimaan useilla erilaisilla historiantutkimuksen metodeilla. On pitk\u00e4lti aineiston tyypist\u00e4, laajuudesta ja tutkijan omasta n\u00e4k\u00f6kulmasta kiinni, mik\u00e4 kuhunkin tutkimukseen soveltuu parhaiten. Erilaisia valokuvaan liittyvi\u00e4 menetelmi\u00e4 on esitelty kattavasti Gillian Rosen teoksessa <em>Visual Methodologies: An Introduction to Researching with Visual Materials <\/em>(Sage Publications, 2001). Suosittelen l\u00e4mpim\u00e4sti tutustumaan oheiseen teokseen, mik\u00e4li yleisesti valokuvan historia kiinnostaa tai etsit visuaalisuuteen perustuvia tutkimusmenetelmi\u00e4 historiassa.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Rony Sakkara, Patina ry<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Kuvien l\u00e4hdetiedot:<br>Kuva 1: Public domain (Wikimedia Commons)<br>Kuva 2:&nbsp;<a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.newyorker.com\/culture\/photo-booth\/the-photo-book-that-captured-how-the-soviet-regime-made-the-truth-disappear\" target=\"_blank\">https:\/\/www.newyorker.com\/culture\/photo-booth\/the-photo-book-that-captured-how-the-soviet-regime-made-the-truth-disappear<\/a><br>Kuva 3: SA-kuva&nbsp;59768<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Historiantutkimuksessa on perinteisesti suosittu kirjallisia dokumentteja l\u00e4htein\u00e4, koska niist\u00e4 ilmenee sanallisesti joitakin merkityksi\u00e4. Esimerkiksi valokuvat ja muistitieto on saatettu ajatella jopa erillisin\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4, mutta historian tutkimussuuntausten monimuotoistuessa ovat nekin saaneet niin sanotusti oman kannattajakuntansa ja arvostusta tutkimuksen kent\u00e4ss\u00e4. Valokuvaan liittyy perinteisesti tietty k\u00e4sitys autenttisuudesta. Kun jokin asia on tallennettu valokuvallisesti, sen voisi kuvitella heijastelevan todellisuutta &hellip; <\/p>\n<p><a class=\"more-link btn\" href=\"https:\/\/hol.fi\/?p=44150\">Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":44151,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,5,16],"tags":[66,68,70,72],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/44150"}],"collection":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=44150"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/44150\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":44207,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/44150\/revisions\/44207"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/44151"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=44150"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=44150"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=44150"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}