Olen kamppaillut viime aikoina luovuuden puutteen kanssa. Se on saanut minut havahtumaan ajattelemaan sit\u00e4 prosessia, joka ruokkii luovuutta ja innovaatiota. Koen olevani luovimmillani silloin, kun olen kuluttanut jotain mielt\u00e4 haastavaa ja inspiroivaa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. On sitten kyse televisiodokumentista, musiikista, kirjallisuudesta tai taiteesta. Essee syntyy sutjakammin kun on sellainen olotila, ett\u00e4 sanat vain valuvat ulos mielest\u00e4ni. Yht\u00e4 lailla maalaaminen tuntuu intuitiiviselta silloin, kun ajatukset ovat fyysisen tekemisen sijaan jossain rakentavassa ja luovassa. T\u00e4m\u00e4 blogikirjoitus on tehty luovuuden puuskan saattelemana. Kurkista siis tajunnanvirtaani ja haasta itsesi ajattelemaan omaa luovuuttasi! <\/p>\n\n\n\n
Nyky-yhteiskunta algoritmeineen ja r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityine sis\u00e4lt\u00f6ineen tekee meist\u00e4 sokeita sille kaikelle muulle mit\u00e4 maailmassa on. Viel\u00e4 muutama vuosi sitten internetin k\u00e4ytt\u00f6 oli tutkimusmatkailua ja uuden kohtaamista. Ik\u00e4\u00e4n kuin matka kohti tuntematonta, t\u00e4ynn\u00e4 sattumuksia ja oivalluksia. Nyttemmin internetin k\u00e4ytt\u00f6kokemus on alkanut suurten IT-j\u00e4ttien ohjauksessa muuttua kohti valmiiksi r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity\u00e4 pakettimatkaa Playa del Ingl\u00e9siin. T\u00e4ss\u00e4kin kuten niin monessa muussa asiassa kyse on vallasta ja rahasta. Mit\u00e4 enemm\u00e4n valtaa Metalla (os. Facebook) ja Googlen kaltaisilla megaluokan yrityksill\u00e4 on, sit\u00e4 tiukemmin ne haluavat pit\u00e4\u00e4 siit\u00e4 kiinni. <\/p>\n\n\n\n
Paljon on puhuttu sosiaalisen median muodostamista kaikukammioista ja niiden merkityksest\u00e4 esimerkiksi politiikan alalla. T\u00e4m\u00e4n kertaaminen olisikin mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin tyls\u00e4\u00e4 enk\u00e4 pystyisi tekem\u00e4\u00e4n oikeutta ilmi\u00f6n laajuudelle tai merkitykselle. Sen sijaan minua kiinnostaa t\u00e4m\u00e4n esivalikoidun sis\u00e4ll\u00f6n toinen puoli. Tekeek\u00f6 se meist\u00e4 laiskoja ja mielikuvituksettomia? Miten suuri vaikutus on sill\u00e4, ett\u00e4 olemme ulkoistaneet sis\u00e4ll\u00f6n valikoinnin ulkopuoliselle ja kaupallista hy\u00f6ty\u00e4 tavoittelevalle toimijalle? <\/p>\n\n\n\n
Henkil\u00f6kohtaisesti k\u00e4yt\u00e4n sosiaalista mediaa v\u00e4\u00e4rin. En p\u00e4ivit\u00e4 tai tuota itse mit\u00e4\u00e4n sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, en vuorovaikutu muiden tuottaman sis\u00e4ll\u00f6n kanssa. Minulle esimerkiksi intagram on vain ilmoitustaulu, jossa saan tiedon suosikkiartistin seuraavasta julkaisusta, yst\u00e4v\u00e4ni uudesta lemmikist\u00e4 tai ihailen muuten inspiroivia taiteilijoita tai muotisuunnittelijoita. Ehk\u00e4 juuri siksi, koska olen n\u00e4in passiivinen sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, huomaan miten feedini muuttuu liki v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti jos esimerkiksi linkkaan yst\u00e4v\u00e4lleni kuvan henke\u00e4salpaavan lumoavasta puutarhasta. Pikkuhiljaa sy\u00f6tteeni t\u00e4yttyy toinen toistaan upeammista puutarhoista, vaikken ole tehnyt elett\u00e4k\u00e4\u00e4n etsi\u00e4kseni niit\u00e4. Eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 todellakaan ole kyse halusta n\u00e4hd\u00e4 kuvia puutarhoista. Algoritmi on silti puolestani p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6 kiinnostaa minua. <\/p>\n\n\n\n ”Uskaltakaa haastaa itse\u00e4nne, tottumuksianne ja ennen kaikkea mielikuvitustanne.”<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n N\u00e4iden kokemusten valossa ja somek\u00e4ytt\u00e4ytymisen koululimana, rohkenen v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6n yksipuolistuminen osaltaan latistaa luovuutta ja monipuolisuutta. Siin\u00e4 miss\u00e4 aiemmin internet tarkoitti vapautta ja mahdollisuuksia, vannoo se nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s n\u00e4iden samojen hyveiden nimeen, kuitenkin toimien n\u00e4it\u00e4 samoja hyveit\u00e4 vastaan. Pitk\u00e4lle kuratoitu ja suodatettu sis\u00e4lt\u00f6 ei samalla tavoin esittele uutta ja laajenna kokemuspiiri\u00e4, vaan pikemminkin suoltaa silmien eteen sit\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, joka helpoiten tuottaa dopamiinia aivoissamme. Nopea klikkaus, nopea mielihyv\u00e4. Yksipuolinen ja tasapaksu kokemusmaailma ei haasta ajattelemaan tai ruoki luovuutta, vaan p\u00e4invastoin se passivoi meid\u00e4t kulkemaan, siit\u00e4 mist\u00e4 aita on matalin, kohti v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 tyydytyst\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Haastan jokaisen teist\u00e4 ottamaan pienen osan kontrollista takaisin. Katsokaa elokuva dvd:lt\u00e4, lukekaa sattumanvaraisesti valittua kirjaa, k\u00e4yk\u00e4\u00e4 hetken mielijohteesta taiden\u00e4yttelyss\u00e4. Omakohtaisesti mielenkiintoisimpia kokemuksia ovat olleet juuri ne spontaanit p\u00e4\u00e4t\u00f6kset poiketa pieness\u00e4 antikvariaatissa, josta mukaan on tarttunut alennuksessa ollut romaani. Tai poikkeaminen sellaisen artistin keikalla, josta ei ole koskaan kuullutkaan. <\/p>\n\n\n\n Uutuuden ja l\u00f6yt\u00e4misen tunteet hakkaavat k\u00e4denl\u00e4mp\u00f6isen perusdopamiinim\u00f6ss\u00f6n mennen tullen. Uskaltakaa haastaa itse\u00e4nne, tottumuksianne ja ennen kaikkea mielikuvitustanne. Vaalikaa luovuutta, vihatkaa kapeakatseisuutta. Uskaltakaa ajatella kriittisesti, sill\u00e4 ilman sit\u00e4 valta pysyy niill\u00e4 jotka ovat sen itselleen haalineet.<\/p>\n\n\n\n Olli Jokela, P-klubi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Olen kamppaillut viime aikoina luovuuden puutteen kanssa. Se on saanut minut havahtumaan ajattelemaan sit\u00e4 prosessia, joka ruokkii luovuutta ja innovaatiota. Koen olevani luovimmillani silloin, kun olen kuluttanut jotain mielt\u00e4 haastavaa ja inspiroivaa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. On sitten kyse televisiodokumentista, musiikista, kirjallisuudesta tai taiteesta. Essee syntyy sutjakammin kun on sellainen olotila, ett\u00e4 sanat vain valuvat ulos mielest\u00e4ni. Yht\u00e4 … <\/p>\n