El\u00e4mme yhteiskunnassa ja kulttuurissa, jossa vaatimukset oman tieto- ja taitotason suhteen ovat toisinaan armottoman korkealla. My\u00f6s itsen\u00e4isyytt\u00e4 voidaan korostaa niin paljon, ett\u00e4 avun pyyt\u00e4minen voi tuntua h\u00e4vett\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tai jopa ahdistavalta. Se, ett\u00e4 vaatimuksiin ei pysty vastaamaan, voidaan leimata puolestaan tyhmyydeksi.<\/p>\n\n\n\n
Koska vaatimukset ovat jatkuvasti n\u00e4kyvill\u00e4 julkisessa keskustelussa, koulumaailmassa ja opiskeluyhteis\u00f6iss\u00e4, ne on helppo omaksua osaksi omaa ajattelua. T\u00e4st\u00e4 voi synty\u00e4 niin k\u00e4sitys omasta tyhmyydest\u00e4 kuin sen pelko. Huijarisyndroomasta, jossa henkil\u00f6 uskoo vain esitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 osaamistaan ja k\u00e4rsiv\u00e4ns\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunteesta, on tullut laajalti samaistuttava ilmi\u00f6 yliopisto-opinnoissa \u2013 ja my\u00f6s historian opiskelussa.<\/p>\n\n\n\n
Omaa tyhmyytt\u00e4\u00e4n tai riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4n voi halutessaan perustella kilometrien pituisilla listoilla. Syyt voivat perustua esimerkiksi omiin ep\u00e4varmuuksiin, jolloin ne tuntuvat itselle t\u00e4ysin loogisilta, mutta monien muiden mielest\u00e4 t\u00e4ysin perusteettomilta. K\u00e4sitys omasta tyhmyydest\u00e4 voi olla niin pinttynyt oman p\u00e4\u00e4n sis\u00e4lle, ett\u00e4 ei tule edes mieleen, ett\u00e4 voisi olla v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Huijarisyndrooman vaikutusvalta ajatteluuni korostui erityisesti, kun p\u00e4\u00e4sin opiskelemaan historiaa Helsingin yliopistoon. Aluksi olin sanoinkuvaamattoman iloinen opiskelupaikan saamisesta. Muutaman p\u00e4iv\u00e4n riemuitsemisen j\u00e4lkeen aloin kuitenkin ep\u00e4ill\u00e4 itse\u00e4ni. Pelkk\u00e4 ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 olin mahdollisesti vienyt jonkun minua fiksumman ja paremman opiskelijan paikan yhteishaussa, saivat ilon tunteen muuttumaan katumukseksi ja h\u00e4pe\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Huijarisyndroomasta, jossa henkil\u00f6 uskoo vain esitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 osaamistaan ja k\u00e4rsiv\u00e4ns\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunteesta, on tullut laajalti samaistuttava ilmi\u00f6 yliopisto-opinnoissa.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Vaikka ajatus ei ole j\u00e4lkik\u00e4teen punnittuna mill\u00e4\u00e4n tasolla realistinen, olin vahvasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 en ollut ansainnut saamaani opiskelupaikkaa tai en kuuluisi yliopistoon. T\u00e4h\u00e4n kelpasivat milloin mitk\u00e4kin, toisinaan opiskeluun t\u00e4ysin liittym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t syyt: tiesin olevani yksi nuorimmista fukseista, en ollut lukenut \u201coikeanlaisia\u201d kirjoja ennen yliopistoon tulemista enk\u00e4 osannut suunnistaa Helsingiss\u00e4 ilman Google Mapsia.<\/p>\n\n\n\n Yliopisto-opiskelijat eiv\u00e4t kuitenkaan ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 samassa el\u00e4m\u00e4ntilanteessa toistensa kanssa, vaan jollain saattaa olla takanaan edellisi\u00e4 opintoja, kokonainen ura toisella alalla tai v\u00e4livuosia koulun ja yliopiston v\u00e4lill\u00e4. Historia on my\u00f6s k\u00e4sitteen\u00e4 ja tieteenalana niin laaja, ett\u00e4 saman alan opiskelijat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tied\u00e4 kovinkaan paljon toistensa kiinnostuksenkohteista. Erot el\u00e4m\u00e4ntilanteissa ja yliopisto-opintoja edelt\u00e4neess\u00e4 tiet\u00e4myksess\u00e4 yhdistettyin\u00e4 uuteen, tuntemattomaan ja stressaavaan tilanteeseen voivatkin saada monet vertaamaan itse\u00e4\u00e4n toisiin. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa omien kykyjen kyseenalaistamiseen.<\/p>\n\n\n\n Huijarisyndrooman on sanottu kumpuavan oman tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tiedostamisesta. T\u00e4t\u00e4 tukee se, ett\u00e4 korkeasti koulutettujen ihmisten on todettu potevan matalasti koulutettuja useammin huijarisyndroomaa. Sen on toisinaan sanottu jopa kuuluvan olennaisena osana akateemisissa piireiss\u00e4 toimimiseen. Kun ajatuksen muotoilee n\u00e4in, pohjimmiltaan v\u00e4\u00e4ristynyt ajattelu saadaan kuitenkin kuulostamaan tavoiteltavalta ja ihailemisen arvoiselta asialta.<\/p>\n\n\n\n Todellisuudessa v\u00e4\u00e4ristym\u00e4 voi haitata jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 suuresti. K\u00e4sitys omasta tyhmyydest\u00e4 voi vaikuttaa huomattavasti itsetuntoon, jolloin omanarvontunne voi kytkeyty\u00e4 fiksuuteen ja sen mittareihin. Sis\u00e4inen riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunne voi liitty\u00e4 esimerkiksi sosioekonomiseen asemaan ja sen vaikutuksiin muun muassa koulutustasoon. Se voi liitty\u00e4 my\u00f6s traumaattisiin kokemuksiin, kuten kiusaamiseen ja jatkuvaan v\u00e4h\u00e4tellyksi tulemiseen.<\/p>\n\n\n\n Tyhmyyden pelkoa ja huijarisyndroomaa vastaan taisteleminen voikin olla vaikeaa ja vaatia harjoittelua. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on hyv\u00e4ksy\u00e4, ett\u00e4 tyhmyyden pelosta ja huijarisyndroomasta irti p\u00e4\u00e4seminen voi kest\u00e4\u00e4 kauan: v\u00e4\u00e4ristyneiden ajatusten oikominen ja vanhojen pinttymien hinkkaaminen pois mielest\u00e4 vaativat paljon aikaa ja voimavaroja. Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kaikkea ei voi tiet\u00e4\u00e4 etuk\u00e4teen, vaan el\u00e4m\u00e4 on jatkuvaa uuden opettelemista ja haasteiden kohtaamista.<\/p>\n\n\n\n Loppujen lopuksi tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys tai kokemattomuus eiv\u00e4t tee kenest\u00e4k\u00e4\u00e4n automaattisesti tyhm\u00e4\u00e4 \u2013 ja vaikka tekisiv\u00e4tkin, tyhmyys ei merkitse huonommuutta ihmisen\u00e4 tai opiskelijana. N\u00e4in sanoisin my\u00f6s itselleni fuksivuoden alussa.<\/p>\n\n\n\n Vilma Vares, Kronos ry<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" El\u00e4mme yhteiskunnassa ja kulttuurissa, jossa vaatimukset oman tieto- ja taitotason suhteen ovat toisinaan armottoman korkealla. My\u00f6s itsen\u00e4isyytt\u00e4 voidaan korostaa niin paljon, ett\u00e4 avun pyyt\u00e4minen voi tuntua h\u00e4vett\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tai jopa ahdistavalta. Se, ett\u00e4 vaatimuksiin ei pysty vastaamaan, voidaan leimata puolestaan tyhmyydeksi. Koska vaatimukset ovat jatkuvasti n\u00e4kyvill\u00e4 julkisessa keskustelussa, koulumaailmassa ja opiskeluyhteis\u00f6iss\u00e4, ne on helppo omaksua osaksi … <\/p>\n