<\/p>\n\n\n\n
Poliittisen historian ja valtio-opin opiskelijoita edustavana P-klubi miellet\u00e4\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 Historian Opiskelijain Liitossa pieneksi poikkeukseksi. T\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 poliittisen historian opiskelijat Valtteri Haapaniemi ja Annele Salokannel avaavat opintojaan kertomalla kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024 valmistuneista kandit\u00f6ist\u00e4\u00e4n, jotka molemmat ovat omilla tavoillaan poliittiselle historialle tyypillisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Arvioin kandidaatintutkielmassani eduskunnassa 2009\u20132010 k\u00e4yty\u00e4 keskustelua H\u00e4t\u00e4keskuslaitoksen uudistuksista. Valtioneuvostossa ja sis\u00e4ministeri\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2010 siirtymisest\u00e4 15 h\u00e4t\u00e4keskusalueesta ja h\u00e4t\u00e4keskuksesta kuuteen. H\u00e4t\u00e4keskuslain uudistus oli samaan aikaan eduskunnan k\u00e4sittelyss\u00e4. Eduskunnassa oppositio- ja hallituspuolueiden edustajia puhututti lakiuudistuksen sijasta enimm\u00e4kseen alueuudistus. Kirjoitin laadullisen sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin, jossa luokittelin ja arvioin puheenvuorojen teemoja sek\u00e4 my\u00f6s itse puhujia.\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Aineistona tutkielmassa k\u00e4ytin 1.9.2009\u201331.12.2010 pidettyj\u00e4 eduskuntapuheenvuoroja, joissa mainitaan h\u00e4t\u00e4keskus v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran. Puheita oli yhteens\u00e4 166 ja puheissa korostuivat alueelliset asiat. Niit\u00e4 olivat yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 huoli h\u00e4t\u00e4keskusp\u00e4ivyst\u00e4jien paikallistuntemuksen heikkenemisest\u00e4 ja toisaalta perinteisempi aluepolitiikka ja ty\u00f6paikkojen alueellisuus. Puheenvuoroissa k\u00e4siteltiin my\u00f6s taloutta, turvallisuutta ja uudistuksen prosessia.<\/p>\n\n\n\n
Eduskuntakeskusteluja tarkastellaan poliittisen historian opinn\u00e4ytteiss\u00e4 usein, joten aineiston ja toteutustavan suhteen ty\u00f6ni on varsin tyypillinen. Digitoidut valtiop\u00e4iv\u00e4asiakirjat ovat helposti saatavilla, ja niist\u00e4 voi tehd\u00e4 erilaisia hakuja esimerkiksi Parlamenttisammon avulla. Valitsemani aihe on kuitenkin poikkeava. Tutkielmissa tarkastellaan usein eduskuntakeskusteluja, jotka koskevat esimerkiksi kansainv\u00e4lisi\u00e4 suhteita ja yhteisty\u00f6t\u00e4, taloutta, sis\u00e4ist\u00e4 turvallisuutta tai ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Yksitt\u00e4ist\u00e4 virastouudistusta koskevien keskustelujen arviointi on harvinaisempaa.<\/p>\n\n\n\n
\n”Paljon tutkittuja ajanjaksoja ovat esimerkiksi 1930-luku, sotavuodet ja kylm\u00e4 sota”<\/em><\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
Poliittisessa historiassa p\u00e4\u00e4huomio on 1900- ja 2000-lukujen tapahtumissa. Paljon tutkittuja ajanjaksoja ovat esimerkiksi 1930-luku, sotavuodet ja kylm\u00e4 sota. Useissa kandidaatintutkielmissa keskityt\u00e4\u00e4n kuitenkin 1900-luvun loppuun tai 2000-lukuun. Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole harvinaista, ett\u00e4 tutkielmassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n aivan viimeaikaisia tapahtumia. 2000-luvusta ja varsinkin v\u00e4hemm\u00e4n tutkituista ilmi\u00f6ist\u00e4 kirjoitettaessa vaarana kuitenkin on, ett\u00e4 aiheen yhdist\u00e4minen laajempaan historialliseen kontekstiin j\u00e4\u00e4 hieman puutteelliseksi.<\/p>\n\n\n\n
Aineistostani ilmeni, ett\u00e4 opposition edustajat suhtautuivat h\u00e4t\u00e4keskusuudistukseen eritt\u00e4in kriittisesti. Hallituspuolueiden edustajat tyypillisesti kritisoivat joitakin uudistuksen osia, mutta pitiv\u00e4t uudistusta tarpeellisena. Toiminnassa saattoi n\u00e4ky\u00e4 edustajien aito huoli ja huolen osoittaminen \u00e4\u00e4nest\u00e4jille lipe\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hallitusrintamasta liikaa. Keskustelussa aktiivisimpia olivat sis\u00e4ministeri Anne Holmlund ja edellisen hallituksen sis\u00e4ministeri. Seuraavaksi aktiivisimmat edustajat oli kaikki valittu vaalipiireist\u00e4, joiden h\u00e4t\u00e4keskus aiottiin sulkea.<\/p>\n\n\n\n
Kokonaisuutena kirjoitusprosessini eteni tasaisen sujuvasti, ja tulos on selke\u00e4 valtiotieteiden <\/em>tutkielma. K\u00e4ytin l\u00e4htein\u00e4 my\u00f6s paljon erilaisia raportteja, ja kirjoittaessa oli v\u00e4lill\u00e4 hieman virkamiesm\u00e4inen olo. Pro Gradu -tutkielmassa aion ehk\u00e4 tarkastella jotakin vanhempaa ja historiallisempaa aihetta. Koko tutkielmani l\u00f6ytyy UTUPub-sivustolta.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Annele Salokannel:<\/h4>\n\n\n\n
Edell\u00e4 esitellyss\u00e4 kandidaatintutkielmassa Valtterilla oli poliittiselle historialle tyypillinen aineisto, eduskuntakeskustelut, ja minulla oli puolestaan kandissani hyvin tyypillinen poliittisen historian aikarajaus, nimitt\u00e4in 1930-luku.<\/p>\n\n\n\n
Kandini keski\u00f6ss\u00e4 olivat Oki R\u00e4is\u00e4sen Helsingin Sanomille<\/em> piirt\u00e4m\u00e4t pilapiirrokset, joita kutsuttiin P\u00e4iv\u00e4n piirroiksi. P\u00e4iv\u00e4n piirrot k\u00e4sitteliv\u00e4t kaikkea mahdollista p\u00e4iv\u00e4npolitiikkaan liittyv\u00e4\u00e4. Erityisesti R\u00e4is\u00e4st\u00e4 tuntui inspiroivan eri puolueiden edustajien keskin\u00e4iset kahnaukset ja erimielisyydet. Is\u00e4nmaalliseen kansanliikkeeseen eli IKL:\u00e4\u00e4n R\u00e4is\u00e4nen suhtautui avoimen kriittisesti, ja tutkielmani keskittyikin siihen, mist\u00e4 asioista ja mill\u00e4 keinoilla R\u00e4is\u00e4nen kritisoi puoluetta, sen poliitikkoja ja \u00e4\u00e4nenkannattajalehti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\n”Pilapiirroksethan ovat ik\u00e4\u00e4n kuin meemien esi-isi\u00e4”<\/em><\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
P\u00e4iv\u00e4n piirtoja ilmestyi Helsingin Sanomissa<\/em> l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in vuosina 1932\u20131950, joten aineiston riitt\u00e4vyydest\u00e4 minulla ei ainakaan ollut huolta. P\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4 syntyi enemm\u00e4nkin siit\u00e4, miten rajaisin tutkielmani n\u00e4k\u00f6kulman ja aikaj\u00e4nteen. N\u00e4k\u00f6kulman l\u00f6ydytty\u00e4 p\u00e4\u00e4tin rajata hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ni aineiston vuoden 1932 ja vuoden 1938 aikana julkaistuihin piirroksiin, sill\u00e4 vuonna 1932 piirroksissa nousivat esille M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n kapinan j\u00e4lkimainingit ja vuonna 1938 oli puolestaan vireill\u00e4 ensimm\u00e4inen yritys lakkauttaa puolue. Kahden eri vuoden tarkastelu tarjosi my\u00f6s hyvin n\u00e4kymi\u00e4 siihen, miten olosuhteet ja ajan henki olivat kuudessa vuodessa muuttuneet.<\/p>\n\n\n\n
Pilapiirroksethan ovat ik\u00e4\u00e4n kuin meemien esi-isi\u00e4, joten koin aineiston erityisen mielenkiintoiseksi ja mukavaksi vaihteluksi siihen, mink\u00e4laisia aineistoja poliittisessa historiassa useimmiten tarkastellaan. Toki piirrosten tulkitsemisessa ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 visuaalisen aineiston hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 oli kuitenkin my\u00f6s omat koukeronsa. V\u00e4lill\u00e4 tunsin itseni salapoliisiksi yritt\u00e4ess\u00e4ni kuumeisesti selvitt\u00e4\u00e4 piirroksissa kuvattuja tapahtumia ja henkil\u00f6it\u00e4. Onnekseni R\u00e4is\u00e4sen piirroksiin liittyi kuitenkin aina selitt\u00e4v\u00e4 kuvateksti, ja monet piirrosten hahmoista oli valmiiksi nimetty.<\/p>\n\n\n\n
Yhdistetty\u00e4ni salapoliisin ty\u00f6n sis\u00e4ll\u00f6nanalyysiin ja tieteenalan ohjenuoriin tulin tutkielmassani siihen lopputulokseen, ett\u00e4 R\u00e4is\u00e4nen pyrki ennen kaikkea osoittamaan IKL:n ja sen poliitikkojen sopimattomuuden parlamentaariseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja alleviivaamaan heid\u00e4n huonotapaisuuttaan. Esimerkiksi IKL:n silm\u00e4\u00e4tekevimm\u00e4t poliitikot, kuten K. R. Kares tai Hilja Riipinen, kuvattiin usein ep\u00e4sovinnaisina ja kiihkein\u00e4 hahmoina, joiden todellisuuskuva oli vahvan ideologisesti v\u00e4rittynyt. R\u00e4is\u00e4nen tarttui piirroksissaan erityisesti niihin piirteisiin, jotka aikalaisissa her\u00e4ttiv\u00e4t arvostelua. Piikittelev\u00e4n huumorin keinoin P\u00e4iv\u00e4n piirrot kyseenalaistivat my\u00f6s puolueen arvovallan ja toimintatapojen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden.<\/p>\n\n\n\n
Jos poliittinen satiiri ja pilapiirrokset aiheina kutkuttavat tai muuten vain aihe kiinnostaa, R\u00e4is\u00e4sen P\u00e4iv\u00e4n piirrot ovat tutustumisen arvoinen aineisto, ja piirrokset ovat n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 median museo Merkin nettiarkistosta. Oma tutkielmani on my\u00f6s avoimesti luettavissa UTUPub-sivuilla, sik\u00e4li mik\u00e4li haluaa sit\u00e4 vilkaista.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Valtterin ja Annelen ty\u00f6t ovat vain kaksi esimerkki\u00e4 siit\u00e4, mist\u00e4 poliittisessa historiassa voi kandin kirjoittaa. T\u00e4m\u00e4n kev\u00e4\u00e4n muita kandiaiheita olivat esimerkiksi ven\u00e4l\u00e4islehdist\u00f6n ydinasek\u00e4sitykset, kansanedustajien tulkinnat tasa-arvosta, kolmikantaj\u00e4rjestelm\u00e4n vahvistuminen osana Lipposen hallituskauden EMU-ratkaisua ja Yhdysvaltojen retoriikka Kiinasta Strategic and Economic Dialogue -keskusteluissa.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Valtteri Haapaniemi (vahaap@utu.fi)<\/mark><\/p>\n\n\n\n
P-klubin Hol-vastaava 2024<\/mark><\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Annele Salokannel<\/mark><\/p>\n\n\n\n
P-klubin Hol-vastaava 2022<\/mark><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Poliittisen historian ja valtio-opin opiskelijoita edustavana P-klubi miellet\u00e4\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 Historian Opiskelijain Liitossa pieneksi poikkeukseksi. T\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 poliittisen historian opiskelijat Valtteri Haapaniemi ja Annele Salokannel avaavat opintojaan kertomalla kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024 valmistuneista kandit\u00f6ist\u00e4\u00e4n, jotka molemmat ovat omilla tavoillaan poliittiselle historialle tyypillisi\u00e4. Valtteri Haapaniemi: Arvioin kandidaatintutkielmassani eduskunnassa 2009\u20132010 k\u00e4yty\u00e4 keskustelua H\u00e4t\u00e4keskuslaitoksen uudistuksista. Valtioneuvostossa ja sis\u00e4ministeri\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2010 … <\/p>\n