<\/p>\n\n\n\n
Meill\u00e4 kaikilla on juuret jossain, ja menneiden sukupolvien jatkumo – tunsimme sit\u00e4 itsellemme merkitykselliseksi tai emme, vaikuttaa silti meiss\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Olen historian opintojen my\u00f6t\u00e4 pohtinut kuuluvuutta johonkin, ylisukupolvisuutta ja j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4mme perint\u00f6\u00e4 uudella tavalla. T\u00e4m\u00e4n kaiken merkitys ja painoarvo on ainakin minun mieless\u00e4ni kasvanut my\u00f6s laajemman historian ja yhteiskuntamme muutosten ymm\u00e4rt\u00e4misen my\u00f6t\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n
\n”Kansanperinteen ja paikallishistorian keruu on saatava uuteen nousuun!”<\/em><\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
Uskoisin, ett\u00e4 ei ole meist\u00e4 montakaan, joka ei n\u00e4it\u00e4 asioita olisi joskus miettinyt – ketk\u00e4 ja millainen ymp\u00e4rist\u00f6 tai kulttuuri on muovannut meid\u00e4t nykyhetken yksil\u00f6iksi? Omalla kohdallani olen my\u00f6s pit\u00e4nyt tarvetta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 menneisyytt\u00e4mme henkil\u00f6kohtaisemmalla ja yksil\u00f6keskeisemm\u00e4ll\u00e4 tasolla osittain my\u00f6s motivaationa sille, miksi l\u00e4hdin aikoinani historiaa opiskelemaan.<\/p>\n\n\n\n
Jottei t\u00e4m\u00e4 kuulostaisi liian filosofiselta tai sentimentaaliselta min\u00e4kuvan pohdinnalta, lienee syyt\u00e4 menn\u00e4 itse aiheeseen, jota ajattelin t\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 agitoida: Kansanperinteen ja paikallishistorian keruu on saatava uuteen nousuun! Monet meist\u00e4 tuntevat esimerkiksi Topeliuksen, P. Mustap\u00e4\u00e4n tai Samuli Paulaharjun sek\u00e4 muiden kaltaisten kansanperinteen ker\u00e4\u00e4jien 1800- ja 1900-luvuilla tehdyn mittavan keruuty\u00f6n merkityksen nykyp\u00e4iv\u00e4n suomalaiselle kulttuurille ja identiteetille. Miksei samanlaista tarvetta tunnisteta uudemmankin kansanperinteen ja aineettoman kulttuuriperinn\u00f6n keruulle? Tokihan SKS ynn\u00e4 muut j\u00e4rjest\u00e4ytyneet toimijat tekev\u00e4t t\u00e4t\u00e4, mutta paljon j\u00e4\u00e4 taltioimatta, etenkin paikallistasolla.<\/p>\n\n\n\n
Nyky-yhteiskuntamme ymm\u00e4rt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta my\u00f6s sen arkisen ja jokap\u00e4iv\u00e4isen historian taltioiminen ja sen tulkitseminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Tavallista el\u00e4m\u00e4\u00e4h\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4 loppujen lopuksi on aina eletty, ja toisaalta sen el\u00e4misen tavat ja kokonaiskuva on muuttunut niin hurjalla tahdilla lyhyess\u00e4 ajassa. Ja yht\u00e4 nopeasti sen vaiheisiin liittyv\u00e4 aineellinen- ja aineeton kulttuuriperint\u00f6 on vaarassa hautautua unholaan.<\/p>\n\n\n\n
\n”tahdon haastaa sinutkin, lukija, pohtimaan omaa suhdettasi kotiseutusi historiaan ja paikallishistorian merkityst\u00e4”<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
Paikallistasolla suurimmassa osassa Suomenkin kuntia toimii vapaaehtoispohjaisia kotiseutu- ja museoyhdistyksi\u00e4. N\u00e4m\u00e4 el\u00e4kel\u00e4isten puuhakerhoiksi harmillisen usein profiloituvat yhdistykset voisivat kaivata monesti pient\u00e4 ryhtiliikett\u00e4. Vanhojen hyvien aikojen tapaan, jolloin ylioppilaat kiersiv\u00e4t kes\u00e4isin maakunnissa ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kansanperinnett\u00e4, voisimme me nykyp\u00e4iv\u00e4nkin opiskelijat kunnostautua \u00a0t\u00e4ll\u00e4 saralla! Kotiseutuhistorian taltioiminen ja muistitiedon keruu on monella tapaa my\u00f6s hyvin merkityksellist\u00e4 puuhaa, ja omalla kohdallani kiinnostus paikallishistoriaan on poikinut kaiken lis\u00e4ksi palkkaty\u00f6t\u00e4 sen saralla (sek\u00e4 opintopisteit\u00e4). Ei siis ollenkaan hullumpaa.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4in uuden vuoden kynnyksell\u00e4 tahdon haastaa sinutkin, lukija, pohtimaan omaa suhdettasi kotiseutusi historiaan ja paikallishistorian merkityst\u00e4 my\u00f6s yhteiskuntamme laajemmassa mittakaavassa. Ehk\u00e4p\u00e4 my\u00f6s innostumaan toimimaan paikallisen kulttuuriperinn\u00f6n ja muistitiedon taltioimisen saralla!<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Onnea uudelle vuodelle 2025 ja mukavaa alkavaa opiskelijakev\u00e4tt\u00e4 kaikille toivottaa<\/p>\n\n\n\n
Ruusu Markus<\/mark><\/p>\n\n\n\n
Tiima ry:n varapuheenjohtaja 2024<\/mark><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Meill\u00e4 kaikilla on juuret jossain, ja menneiden sukupolvien jatkumo – tunsimme sit\u00e4 itsellemme merkitykselliseksi tai emme, vaikuttaa silti meiss\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Olen historian opintojen my\u00f6t\u00e4 pohtinut kuuluvuutta johonkin, ylisukupolvisuutta ja j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4mme perint\u00f6\u00e4 uudella tavalla. T\u00e4m\u00e4n kaiken merkitys ja painoarvo on ainakin minun mieless\u00e4ni kasvanut my\u00f6s laajemman historian ja yhteiskuntamme muutosten ymm\u00e4rt\u00e4misen my\u00f6t\u00e4.\u00a0 ”Kansanperinteen ja paikallishistorian … <\/p>\n