{"id":5005,"date":"2020-04-20T17:50:02","date_gmt":"2020-04-20T14:50:02","guid":{"rendered":"https:\/\/hol.fi\/?p=5005"},"modified":"2020-04-20T17:50:04","modified_gmt":"2020-04-20T14:50:04","slug":"huijaaminen-ja-shakkipeli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hol.fi\/?p=5005","title":{"rendered":"Huijaaminen ja shakkipeli"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1471\" height=\"828\" src=\"https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/s-e1587392442265.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-5008\" srcset=\"https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/s-e1587392442265.jpg 1471w, https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/s-e1587392442265-300x169.jpg 300w, https:\/\/hol.fi\/wp-content\/uploads\/s-e1587392442265-768x432.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1471px) 100vw, 1471px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center\"><em>\u201dJonkinlainen abstrakti sotaharjoitushan t\u00e4m\u00e4 on, mutta ei shakki mik\u00e4\u00e4n simulaatio ole.\u201d Lautapeliopas Shakkipelist\u00e4<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Totista puuhaa shakki sit\u00e4 vastoin toisinaan on: vuoden 2014 Tromssan <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-7419638\" target=\"_blank\">shakkiolympialaisissa<\/a> kuoli kaksi ja katosi viisi. Kehtaavatkin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, etteik\u00f6 shakissa olisi kyse el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tai kuolemasta! T\u00e4ss\u00e4 maailmanajassa, jona korona hallitsee mieli\u00e4, on hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 ja hidastaa niin el\u00e4misen kuin pelaamisen tahtia. Kirjepelit toimivat t\u00f6iss\u00e4 asiassa mainiosti. Olenkin lukuisten analyysien (ja kofeiinitasojen) ohessa pohtinut huijaamista shakissa, kun muisti tai pikemminkin taidot eiv\u00e4t riit\u00e4.<br><br>Pelaajan, joka haluaa voittaa, on pelattava \u00e4\u00e4rimm\u00e4isell\u00e4 tarkkuudella. Toisinaan k\u00e4y niin, ett\u00e4 ylpeys astelee lankeemuksen edell\u00e4 ja osa sortuu petoksellisiin toimenpiteisiin yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 tappion voitoksi. Jokainen pelaaja toivoo Caissa-muusan suosioon p\u00e4\u00e4semist\u00e4! Mutta kukaan ei ole virheet\u00f6n syntyess\u00e4\u00e4n. Huijaamisen historia shakissa on l\u00e4hes yht\u00e4 vanha kuin peli itsekin. Kerrotaan Tanskan kuninkaan Knut Suuren tapetuttaneen sen aatelisen, jota h\u00e4n ep\u00e4ili vilpist\u00e4. Toisinaan pelaajia j\u00e4\u00e4 kiinni siit\u00e4, ett\u00e4 he pelaavat kuin kone. Toisaalta n\u00e4kyyp\u00e4 huijauskulttuurin vaikutus ja \u201dskoijaaminen\u201d jopa saksan kielt\u00e4 my\u00f6ten. Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 fraasi <em>einen T\u00fcrken bauen<\/em> (rakentaa Turkkilainen) ja <em>t\u00fcrken<\/em> (eli \u201dtehd\u00e4 turkkilaiset\u201d) tarkoittavat petkuttamista? Seuraavassa ruoditaan kysymyst\u00e4, voiko kone pelata shakkia.<br><br>K\u00e4vip\u00e4 vuonna 1769 sill\u00e4 tavalla hassusti, ett\u00e4 It\u00e4vallan keisarinnan Marie Theresa hoviin oli kutsuttu muuan Wolfgang von Kempelenin (1734-1804). Herra von Kempelen tunsi sattumoisin \u00e4\u00e4ret\u00f6nt\u00e4 vetoa er\u00e4\u00e4n ranskalaisen Francois Pelletier\u00b4in harjoittamiin magnetiikkakokeisiin. Koetilaisuus oli menestys, ei liioin sen magneetillisen vuorovaikutuksen t\u00e4hden, vaan siksi, ett\u00e4 von Kempelen julisti, ett\u00e4 h\u00e4n pystyy rakentamaan viel\u00e4 taidokkaamman koneen ja t\u00e4m\u00e4 konepa pelaisi kaiken lis\u00e4ksi shakkia! Herra von Kempelen tarttui tuumasta toimeen ja veisti koneen, joka pelasi shakkia. Herra von Kempelen esitteli taideteoksensa julkisesti Wieniss\u00e4 vuonna 1770, jonka j\u00e4lkeen kone kiersi ymp\u00e4ri \u00e4mp\u00e4ri Eurooppaa voittaen suurimman osan peleist\u00e4\u00e4n loisteliaasti. Mainittakoon, ett\u00e4 Turkkilainen otti mittaa sellaisistakin julkimoista kuin Napoleon I (kyll\u00e4, nimenomaan se Bonaparte) ja Benjamin Franklin. Koneesta k\u00e4ytettiin nimityst\u00e4 &#8221;the Turk&#8221;.<br><br>Lyhyk\u00e4isyydess\u00e4\u00e4n Turkkilainen oli puinen kone, jonka kyljess\u00e4 kolme ulosvedett\u00e4v\u00e4\u00e4 laatikkoa. Yhdess\u00e4 niist\u00e4 oli p\u00e4\u00e4sy Turkkilaisen sisuskaluihin eli hammasrattaistoon. Toisen oven takaa paljastui tyhj\u00e4\u00e4 tilaa, josta my\u00f6hemmin. Kolmas, alin vetolaatikko, k\u00e4tki sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 muhkeita tyynyj\u00e4 ja norsunluiset shakkipelin nappulat. Koko koneen kruunasi totta kai it\u00e4maisiin tamineisiin sonnustettu nukke. Turkkilainen hy\u00f6dynsi peleiss\u00e4\u00e4n turkkilaista (tai oikeammin it\u00e4maista) stereotypiaa, johon lukeutuivat muun muassa musta parta ja vasemman k\u00e4den laittoman pitk\u00e4 piippu. Oikea k\u00e4si lep\u00e4si p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4. Herra Turkkilainen oli sonnustautunut my\u00f6s turkkilaiseen takkiin. P\u00e4\u00e4ns\u00e4 h\u00e4n oli kietonut paksuun turbaaniin korostaakseen stereotyyppist\u00e4 vaikutelmaa.<br><br>Aina kunkin esityksen alussa koneen esittelij\u00e4 avasi laatikon etuluukut havainnollistaakseen paitsi Turkkilaisen hienoja hammasrattaita, my\u00f6s todistaakseen, ett\u00e4 kukaan ei harjoittanut salapiileskely\u00e4. Laatikkoon oli kuitenkin upotettu pieni peili, jonka ansiosta sisusta n\u00e4ytt\u00e4ytyi tyhj\u00e4n\u00e4, mutta koneen kulmaukseen saattoi k\u00e4tkeyty\u00e4 minimaalinen shakkitaituri. Alkuaikoina konetta k\u00e4yttikin sodassa jalkansa menett\u00e4nyt shakkimestari Worowski (ehk\u00e4p\u00e4 puolalainen), joka muulloin esiintyi yll\u00e4tt\u00e4en tekojalkojensa kanssa. Nerokasta!<br><br>Konetta ohjaavalla riitti esityksen aikana ty\u00f6nsarkaa, sill\u00e4 Turkkilaisen miettiess\u00e4 siirtoaan h\u00e4n liikutti koneen kylkeen rakennetun turkkilaisen k\u00e4si\u00e4 ja silmi\u00e4 sek\u00e4 viel\u00e4 harhautukseksi tarkoitettua valekoneistoa. Koneen sisuksissa oli liukuva istuin, jolla koneen sis\u00e4ll\u00e4 piileskellyt ja siten Turkkilaista ohjaava ihminen liikkui puolelta toiselle, kun koneen osia esiteltiin yleis\u00f6lle. Sis\u00e4ll\u00e4 oleva ihminen saattoi istua vedett\u00e4v\u00e4n laatikon j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tilassa, jolloin h\u00e4nen jalkansa eiv\u00e4t miss\u00e4\u00e4n vaiheessa n\u00e4kynee ulosp\u00e4in. Mutta kuten mainittua, koneen sis\u00e4\u00e4n sopi n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti jalkapuolinen puolalainen sotaveteraani ja pari muutakin nerokasta pelaajaa eri vuosikymmenin\u00e4.<br><br>P\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 ollut shakkilauta oli ohut. Norsunluisten shakkinappuloiden pohjiin oli asetettu pienet, mutta vahvat magneetit; my\u00f6s itse peliareenassa oli magneettipohja. Samoin laudan alla roikkui naruista magneetteja, jotka siis n\u00e4kyiv\u00e4t koneen sis\u00e4ll\u00e4 piileskelleelle. Kun nappulaa siirrettiin ruudulta toiselle, p\u00f6yd\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 oleva magneetti nousi ja asettui paikalleen, jolloin konetta ohjaava ihminen huomasi siirron. Lis\u00e4ksi shakkilaudan ruudut oli numeroitu yhdest\u00e4 kuuteenkymmeneennelj\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 helpotti nappuloiden liikuttamisen seuraamista. Sis\u00e4ll\u00e4 olevat magneetit aseteltiin niin, ett\u00e4 ulkopuolella vaikuttavat magneettikent\u00e4t eiv\u00e4t vaikuttaneet niihin. Von Kempelen olikin sangen usein vieh\u00e4ttynyt suurikokoisiin magneettiesineisiin ja magneetteihin, jotka h\u00e4n asetteli n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti pelilaudan sivulle n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen, ett\u00e4 Turkkilainen ei sent\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4nyt magnetismia hyv\u00e4kseen!<br><br>Koneen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ty\u00f6skenteli sis\u00e4ll\u00e4 kynttil\u00e4n valossa (puinen ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 ja kynttil\u00e4t sopivat tunnetusti yhteen, mutta mit\u00e4\u00e4n onnettomuuksia ei tietojen mukaan sattunut). Kynttil\u00e4n savu johdettiin Turkkilaisen turbaanissa olevan tuuletusputken kautta ulos \u2013 eli Turkkilainen p\u00e4\u00e4steli pelin aikana varsin jouhevasti h\u00f6yryj\u00e4 ulos p\u00e4\u00e4kopastaan. T\u00e4m\u00e4 ei tiedett\u00e4v\u00e4sti her\u00e4tt\u00e4nyt kummeksuntaa \u2013 ajateltiinhan turkkilaisten ajan tavan mukaan polttavan kuin korsteenit.<br><br>Vuonna 1805 von Kempelen myi koneensa keksij\u00e4 Johann N. Maelzelille, joka jatkoi koneen esittelemist\u00e4. Kone pelasi mm. Napoleonia vastaan von Kempelenin kuoleman j\u00e4lkeen 1809. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen konetta palloteltiin useitten eri omistajien v\u00e4lill\u00e4. Tulipaloon Turkkilaisen tarina p\u00e4\u00e4ttyi. 5. hein\u00e4kuuta 1854, kun Philadelphian museon syttyi tulipalo, kun kansallisteatterista alkanut p\u00e4tsi levisi maalaus- ja luonnonhistorian museon puolelle museoon.<br><br>Turkkilaista seurasivat pian toiset shakkimaatit, joista tunnetuimmat olivat Ajeeb ja Mephisto. Ajeeb oli automaatti, jonka rakensi Charles Hooper. H\u00e4n esitteli laitteensa Kuninkaallisessa Polyteknillisess\u00e4 Instituutissa vuonna 1868. Ajeebin taru p\u00e4\u00e4ttyi niin ik\u00e4\u00e4n liekkeihin. Mephiston puolestaan v\u00e4s\u00e4si vuonna 1876 Charles Godfrey Gumpel (n. 1835 &#8211; 1921). Tarina ei kerro, minne kone p\u00e4\u00e4tyi vuoden 1912 j\u00e4lkeen.<br><br>Vuosisadat 1700- ja 1800 olivat ensimm\u00e4isten shakkimaattien kulta-aikaa. Oman aikansa tietokoneina ne h\u00e4mm\u00e4styttiv\u00e4t kansalaisia kysym\u00e4\u00e4n, voiko kone pelata shakkia. Ei kai sent\u00e4\u00e4n? Toki shakkikoneiksi tituleerattu maailmanmestari sallitaan! (kuubalainen Jose Raul Capablanca hallitsi vuosina 1921-27). Neuvostoshakin kulta-aikana 1940-luvulta 1980-luvulle suurvallan pelaajia syytettiin liiasta tasapelien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, josta tunnetuin esimerkki lienee Curacaon kandidaattiturnaus vuonna 1962. Tuolloin kolmelle k\u00e4rkisijalle tullutta pelaajaa (Tigran Petrosjan, Paul Keres ja Efim Geller) pelasivat kaikki kaksitoista keskin\u00e4ist\u00e4 peli\u00e4\u00e4n tasan. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen maailman shakkiliitto Fide muutti s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 siten, ett\u00e4 jatkossa turnaus pelataan eliminaatiomuotoisena niin, ett\u00e4 \u201dsopuremeille\u201d ei j\u00e4\u00e4nyt sijaa.<br><br>Simultaani on toinen hieno kilpailumuoto t\u00e4yskierroskilpailujen ohella, miss\u00e4 huijaaminen on mahdollista. Simultaanissa yleens\u00e4 vahva kansainv\u00e4linen tai suurmestari antaa suurenpelin\u00e4yt\u00f6ksen ja pelaa yht\u00e4 aikaa jopa 25 pelaajaa vastaan. T\u00e4ll\u00f6in simultaanin antaja voi apinoida ne siirrot, jotka mustalla pelaava tekee toisessa peliss\u00e4 ja tehd\u00e4 ne omassa peliss\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee luonnollisesti my\u00f6s vastav\u00e4rein. N\u00e4in ollen simultaanin antaja ei itse asiassa (sic) pelaa n\u00e4it\u00e4 kahta pelaajaa vastaan, vaan he pelaavat toisiaan vastaan \u2013 kumpikin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n ja omilla laudoillaan! Erityisen hy\u00f6dyllist\u00e4 on, jos simultaanin antajana pelaa kahta suurmestaria vastaan suorassa tv-l\u00e4hetyksess\u00e4 ja itse sattuneesta syyst\u00e4 on shakillisten kykyjens\u00e4 suhteen <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/en.chessbase.com\/post\/the-magical-che-experiment\" target=\"_blank\">\u201dpaska\u201d illusion\u00e4\u00e4ri.<\/a><br><br>Kesti kuitenkin aina vuoteen 1997, jolloin vasta hallitseva maailmanmestari Garry Gasparov h\u00e4visi tietokoneiden parhaimmalle, Deep Blue One:lle. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ihminen ei ole p\u00e4rj\u00e4nnyt koneelle. Mainittakoon t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4, ett\u00e4 tietokoneille j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n my\u00f6s maailmamestaruuskilpailuitansa, joissa ne ottavat mittaa toistensa laskutehosta ensiksi t\u00e4ysikierroskilpailussa, joka j\u00e4lkeen kaksi parasta ohjelmaa pelaa 99 peli\u00e4 toisiaan vastaan. Ensimm\u00e4inen kansainv\u00e4linen tietokoneshakkiottelu pidettiin vuonna 1967. Tukholmassa pidettiin puolestaan vuonna 1974 ensimm\u00e4inen tietokoneiden maailmanmestaruusturnaus, jossa 13 konetta kahdeksasta maasta pelasi nelj\u00e4 kierrosta. Koneet sijaitsivat kotimaissaan ja tiedonsiirto niiden v\u00e4lill\u00e4 tapahtui puhelimitse koordinaatiokeskuksen kautta. Ensimm\u00e4isen maailmanmestaruuden voitti neuvostoliittolainen Kaissa-shakkiohjelma. Tietokoneshakkia kuuleman mukaan my\u00f6s harrastetaan, mik\u00e4 tapahtuu siten, ett\u00e4 harrastajat vertailevat eri koneohjelmia kesken\u00e4\u00e4n ja pit\u00e4v\u00e4t ranking-tilastoja. Nyky\u00e4\u00e4n peliss\u00e4 etuly\u00f6ntiasema on sill\u00e4, jolla on parhaimmat shakkiohjelmat koneellaan. Ennen voitti se, jolla oli uusimmat painokset shakkikirjallisuudesta.<br><br>Mit\u00e4 huijaamiseen tulee, nykyisin ei tarvitse keksi\u00e4 shakkikoneita, kun sellaisen jokainen saa puhelimeensa, mist\u00e4 syyst\u00e4 kilpailujen aikana luurin <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.iltalehti.fi\/muutlajit\/a\/1a6967b2-1177-4478-9b25-7e7cc27f7bc5\" target=\"_blank\">n\u00e4pp\u00e4ileminen<\/a> on ankarasti kielletty my\u00f6s vessareissujen ulkopuolella. Toinen tapaus liittyy sekin puhelimen dataa vastaanottavaan toimintaan: vuonna 2008 iranilaispelaaja j\u00e4i kiinni siit\u00e4, ett\u00e4 sai tekstiviestej\u00e4 hyvist\u00e4 siirroista kaveriltaan, joka seurasi turnausta televisiosta. Oikeaa ja aitoa liveshakkia siis! Kolmas fuskausvaihtoehto on esimerkiksi asentaa korvaansa huomaamaton langaton kuuloke, joka vastaanottaa hyvi\u00e4 siirtoja. Mutta t\u00e4ydell\u00e4 syyll\u00e4 on kysytt\u00e4v\u00e4, miksi aina pit\u00e4isi tehd\u00e4 laskennallisesti paras siirto, jos yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4, \u00e4kkiarvaamaton siirto osoittautuu psykologisesti paremmaksi. Kysymys on kuitenkin mahdollisuuksia taiteesta ja pelillisest\u00e4 kompositiosta. Oikeasta luovuuden dynamiikasta.<br><br>Lopuksi er\u00e4 tai pari dynamiikkaa ja kuninkaallinen takink\u00e4\u00e4nt\u00f6temppu. Kommentit ja analyysit allekirjoittaneen.<br><br><br><em>Napoleon Bonaparte vs The Turk (Automaton)<br>&#8221;Napoleon Torn Apart&#8221; &#8211; Schoenbrunn Schloss (1809)<br>King Pawn Game: Napoleon Attack (C20) * 0-1<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>1. e4 e5 2. Df3 Rc6 3. Lc4 <\/strong>(yritt\u00e4\u00e4 koulumattia 3. \u2013 d6?? 4. Dxf7+#) <strong>Rf6 4. Re2 Lc5 5. a3 d6 6. O-O Lg4 7. Dd3 Rh5 8. h3 Lxe2<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Piti pelata 8. Rbc3 0-0 10. h3 Le6 11. Rd5 Rd4 suunnilleen tasa-asemin.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>9. Dxe2 Rf4 10. De1? Rd4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 on virhe. Suoraan voittaa 10. \u2013 Dg5 uhkauksin 11. \u2013 Dxg2#. Jos 12. g4 niin 12. \u2013 Rxh3+ 13. Kh2 Dh4 jne.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>11. Lb3 Rxh3+?<\/strong> (11. \u2013 Dg5 tai 11. \u2013 Rf3+!) <strong>12. Kh2 \u2013<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Ei tietenk\u00e4\u00e4n 12. gxh3?? Rf3+ voittaen.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>12. &#8211; Dh4 13. g3 \u2013<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Uhkasi 13. \u2013 Rf3+ 14. gxf3 Rf4+ matittaen valkean monarkin.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>13. &#8211; Rf3+ 14. Kg2 <\/strong>(14. Kh1 Dh5 uhaten 15. \u2013 Rf4# jne.) <strong>Rxe1+?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Suoraan voittaa 14. \u2013 Rf4 15. gxf4 Dg4+ siirron matein. Taistelu on kuitenkin joka tapauksessa ratkennut ja menossa lujaa kohti Waterloon p\u00e4\u00e4tepys\u00e4kki\u00e4. Seuraa viel\u00e4 valkean majesteetin kujanjuoksu ja perikato. Musiikkisuositus: Abba \u2013 Waterloo (1974)<\/p>\n\n\n\n<p><strong>15. Txe1 Dg4 16. d3 Lxf2 17. Th1 Dxg3+ 18. Kf1 Ld4 19. Ke2 Dg2+ 20. Kd1<br>Dxh1+ 21. Kd2 Dg2+ 22. Ke1 Rg1 23. Rc3 Lxc3+ 24. bxc3 De2# 0-1<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Peliss\u00e4 <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.chessgames.com\/perl\/chessgame?gid=1296851\" target=\"_blank\">E. Steiner vs Colle, 1926 <\/a>(1-0, 27), valkeilla pelannut Steiner teki takinhihasiirron eli t\u00f6n\u00e4isi oman kuninkaansa laudalta 14. siirrossa ja asetti sen takaisin alkuper\u00e4isen h1-ruudun sijasta \u2013 g1:een! T\u00e4ll\u00e4 oli pelin lopputulokseen vaikuttavia pitk\u00e4aikaisseuraamuksia ja valkea sommitelma mahdollistui t\u00e4m\u00e4n \u201dtaikatempun\u201d seurauksena, kun per\u00e4rivin mattiuhakasta ei tarvinnut pelijatkossa v\u00e4litt\u00e4\u00e4. Kurt Richter kirjoittaa Shakkitarinoissaan, ett\u00e4 musta nosti protestin asiasta pelin p\u00e4\u00e4tytty\u00e4. H\u00e4nen harmiksensa asia raukesi, sill\u00e4 englantilaisten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan huomioitiin asemassa tehdyt mahdottomat siirrot \u2013 ei siis t\u00e4t\u00e4 kuninkaan takink\u00e4\u00e4nt\u00f6temppua!<br><\/p>\n\n\n\n<p><strong>TAPIO AROPALTIO<\/strong><br>Kirjoitus pohjaa aiempaan julkaisuun Historian lehdess\u00e4 1\/2020. Nykyist\u00e4 editiota on laajennettu.<\/p>\n\n\n\n<p><br><strong>L\u00c4HTEET:<\/strong><br>Daniels, Morgan: The magical chess experiment, 29.4.2004, <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/en.chessbase.com\/post\/the-magical-che-experiment\" target=\"_blank\">https:\/\/en.chessbase.com\/post\/the-magical-che-experiment<\/a>, luettu 20.4.2020<br><br>Endgre Steiner vs. Edgar Colle, <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.chessgames.com\/perl\/chessgame?gid=1296851\" target=\"_blank\">https:\/\/www.chessgames.com\/perl\/chessgame?gid=1296851<\/a>, luettu 20.4.2020<br><br>Kaksi kuoli ja viisi katosi Tromssan shakkiolympialaisissa, 19.8.2014, <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-7419638\" target=\"_blank\">https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-7419638<\/a>, luettu 3.4.2020<br><br>Lautapeliopas \u2013 shakki, <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.lautapeliopas.fi\/peliarvostelut\/shakki\/\" target=\"_blank\">https:\/\/www.lautapeliopas.fi\/peliarvostelut\/shakki\/<\/a>, luettu 31.3.2020<br><br>Lyhyt Shakkipelin historia, <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"http:\/\/ttlaiho2.mbnet.fi\/shistoria.htm.\" target=\"_blank\">http:\/\/ttlaiho2.mbnet.fi\/shistoria.htm.<\/a><br><br>Napoleon Bonaparte vs The Turk (Automaton) <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.chessgames.com\/perl\/chessgame?gid=1250610\" target=\"_blank\">https:\/\/www.chessgames.com\/perl\/chessgame?gid=1250610<\/a>, luettu 5.4.2020<br><br>Richter, Kurt: Shakkitarinoita, (suom. Thomas &amp; Aulikki Ristoja), WSOY: Porvoo-Helsinki-Juva, 1991<br><br>Turkkilainen, <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Turkkilainen\" target=\"_blank\">https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Turkkilainen<\/a>, luettu 31.3.2020<br><br>Vessassa k\u00e4ynti paljasti t\u00f6rke\u00e4n huijauksen: Shakin suurmestarin maine tuhoutui &#8211; \u201dnaiivia uskoa, ett\u00e4 joku voisi kehitty\u00e4 niin paljon viisikymppisen\u00e4\u201d, 28.8.2018, <a href=\"https:\/\/www.iltalehti.fi\/muutlajit\/a\/1a6967b2-1177-4478-9b25-7e7cc27f7bc5\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/www.iltalehti.fi\/muutlajit\/a\/1a6967b2-1177-4478-9b25-7e7cc27f7bc5<\/a>, luettu 20.4.2020<br><br>World Computer Chess Championship, <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/World_Computer_Chess_Championship\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/World_Computer_Chess_Championship<\/a>, luettu 20.4.2020<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u201dJonkinlainen abstrakti sotaharjoitushan t\u00e4m\u00e4 on, mutta ei shakki mik\u00e4\u00e4n simulaatio ole.\u201d Lautapeliopas Shakkipelist\u00e4 Totista puuhaa shakki sit\u00e4 vastoin toisinaan on: vuoden 2014 Tromssan shakkiolympialaisissa kuoli kaksi ja katosi viisi. Kehtaavatkin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, etteik\u00f6 shakissa olisi kyse el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tai kuolemasta! T\u00e4ss\u00e4 maailmanajassa, jona korona hallitsee mieli\u00e4, on hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 ja hidastaa niin el\u00e4misen kuin pelaamisen tahtia. Kirjepelit &hellip; <\/p>\n<p><a class=\"more-link btn\" href=\"https:\/\/hol.fi\/?p=5005\">Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[16],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5005"}],"collection":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5005"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5005\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5013,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5005\/revisions\/5013"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5005"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5005"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5005"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}