Viime vuoden joululomalla l\u00f6ysin itseni yll\u00e4tt\u00e4en yliopiston kirjastosta, jonne olin p\u00e4\u00e4tynyt etsi\u00e4kseni l\u00e4hdemateriaalia opiskelijaradikalismia k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n esseeseeni. K\u00e4siini osui vuoden ensimm\u00e4inen Aviisi, jonka sivuilla puitiin tulevien presidentinvaalien ilmiselv\u00e4\u00e4 lopputulosta ja valitettiin yliopistokampuksen kohenneista kahvin hinnoista. Viimeisell\u00e4 sivulla komeilivat vierekk\u00e4in otsikot \u201dLis\u00e4\u00e4 takauksia\u201d ja \u201dUskomaton Kreikka\u201d. Minua kyseinen lehti kiinnosti erityisesti siksi, ett\u00e4 se oli kirjoitettu l\u00e4hes puoli vuosisataa sitten. Tammikuussa 1968 Suomessa oli viel\u00e4 voimassa vaalij\u00e4rjestelm\u00e4, jossa kansa valitsi aina kuuden vuoden v\u00e4lein uuden Kekkosen. Takauksetkaan eiv\u00e4t tuoneet mieleen Kreikan tukipakettia tai Euroopan rahoitusmarkkinamekanismia, vaan opintotuen lainapainotteisuuden. Opiskelijoiden heikosta taloudellisesta asemasta tai puutteellisesta asuntotilanteesta lukiessaan oli kuitenkin vaikea k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyseinen Aviisi ilmestyi jo 44 vuotta sitten. Opiskelijael\u00e4m\u00e4n keskeiset peruselementit ovat yh\u00e4 ennallaan.<\/p>\n
Mit\u00e4 pidemm\u00e4lle vuoden 1968 Aviiseissa etenin, sit\u00e4 selvemm\u00e4ksi k\u00e4vi, ett\u00e4 jotakin oleellista on my\u00f6s muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Aviisien kautta hahmottuva maailma oli huomattavasti poliittisempi kuin omamme. Antti Kuusi, jota on usein pidetty yhten\u00e4 Suomen opiskelijaradikalismin p\u00e4\u00e4ideologeista, esitti 1968 julkaistussa pamfletissaan Ylioppilaitten vallankumous, ett\u00e4 ylioppilaiden maailmanvallankumousta yhdistiv\u00e4t Vietnamin sota, rotusyrjint\u00e4, kolmas maailma, isoisien ja -\u00e4itien ylivalta, Che Guevara ja ylitsepursuavat yliopistot. Kuusen v\u00e4ite n\u00e4ytt\u00e4\u00e4Aviisien valossa osuneen oikeaan. Edellisten aiheiden lis\u00e4ksi Aviisissa ilmestyneiss\u00e4 artikkeleissa ja yleis\u00f6nosastokirjoituksissa kritisoitiin my\u00f6s Springerin lehti-imperiumia Saksassa, Iranin shaahia sek\u00e4 Prahan kev\u00e4\u00e4n tapahtumia. Lehden poliittisuudesta kertonee sekin, ett\u00e4 Tampereen kaupunki lopetti Aviisin tilauksen kyll\u00e4stytty\u00e4\u00e4n lehden radikaaliin linjaan.<\/p>\n
Pelk\u00e4n lehtikirjoittelun lis\u00e4ksi vuosi 1968 merkitsi my\u00f6s opiskelijapoliittisen liikehdinn\u00e4n alkua. Tampereen yliopiston opiskelijat asettuivat vuoden alussa vastustamaan niin sanottua Hervanta-suunnitelmaa, jonka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 oli siirt\u00e4\u00e4 koko yliopisto kampuksineen Hervantaan. Opiskelijoiden vastarinta, johon kuuluivat kilpailevan keskuskampus-suunnitelman laatiminen sek\u00e4 mielenosoituksellisen vappumarssin j\u00e4rjest\u00e4minen Hervantaan, tuotti tulosta. Yliopisto sai j\u00e4\u00e4d\u00e4 nykyiselle paikalleen. Hervantaan, jossa ei ollut vuonna 1968 muuta kuin kaatopaikka, joutuivat vain Tampereen teknillinen korkeakoulu ja teekkarit. Syksyll\u00e4 Tampereen yliopiston opiskelijat puolestaan aloittivat maksulakon, jolla he protestoivat lukukausimaksuun tehty\u00e4 korotusta, josta yliopisto ei ollut opiskelijoiden mukaan tiedottanut asianmukaisesti. Maksusulku oli j\u00e4rjestetty tehokkaasti, mink\u00e4 seurauksena nelj\u00e4n ensimm\u00e4isen lakkop\u00e4iv\u00e4n aikana yliopistoon oli j\u00e4tt\u00e4nyt ilmoittautumatta yli 93 % yliopiston opiskelijoista. Hallintokollegio ja opiskelijat saivat neuvoteltua kompromissiratkaisun, jossa opiskelijoille my\u00f6nnettiin muun muassa l\u00e4sn\u00e4olo- ja puheoikeus erin\u00e4isiin yliopiston hallintoelimiin. Lopullinen ratkaisu lukukausimaksusta k\u00e4ytyyn kiistaan saatiin, kun valtion hintaviranomaiset julistivat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 opiskelijoiden hyv\u00e4ksi. Esimerkkej\u00e4 orastavasta poliittisuudesta olisi helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4kin. Tunnetuin lienee kulttimaineeseen noussut Vanhan ylioppilastalon valtaus. My\u00f6s \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus alkoi nousta koko maassa 1960-luvun lopulla saavuttaen huippunsa seuraavina vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n
Vaikka historioitsija ei saisikaan koskaan syyllisty\u00e4 menneen glorifiointiin, en voi v\u00e4ltty\u00e4 ajattelemasta, ett\u00e4 vuoden 1968 Aviiseilla olisi jotain opetettavaa nykyp\u00e4iv\u00e4n opiskelijoille. Liian harva opiskelija muistaa ottaa kantaa opiskelijoita koskeviin poliittisiin kysymyksiin, vaikka yliopistoja koskevat budjettileikkaukset ja ehdotukset lukukausimaksujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta antavan t\u00e4yden syyn olla huolissaan suomalaisesta yliopistokoulutuksesta. Toivottavasti mahdollisimman moni HOL:n j\u00e4sen muistaa t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kansalaisvelvollisuutensa ja k\u00e4y uurnalla \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kuun kunnallisvaaleissa.<\/p>\n
Tiistaina 16. lokakuuta 2012<\/p>\n
Jaakko Rantala, Viime vuoden joululomalla l\u00f6ysin itseni yll\u00e4tt\u00e4en yliopiston kirjastosta, jonne olin p\u00e4\u00e4tynyt etsi\u00e4kseni l\u00e4hdemateriaalia opiskelijaradikalismia k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n esseeseeni. K\u00e4siini osui vuoden ensimm\u00e4inen Aviisi, jonka sivuilla puitiin tulevien presidentinvaalien ilmiselv\u00e4\u00e4 lopputulosta ja valitettiin yliopistokampuksen kohenneista kahvin hinnoista. Viimeisell\u00e4 sivulla komeilivat vierekk\u00e4in otsikot \u201dLis\u00e4\u00e4 takauksia\u201d ja \u201dUskomaton Kreikka\u201d. Minua kyseinen lehti kiinnosti erityisesti siksi, ett\u00e4 se oli kirjoitettu l\u00e4hes … <\/p>\n
\nPatina ry:n vpj. & HOL-vastaava<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"