Kuluneena syksyn\u00e4 olen osallistunut er\u00e4\u00e4lle Salattu, h\u00e4vetty ja vaiettu -kurssille, jonka kullakin luentokerralla yksi luennoitsija k\u00e4sittelee yht\u00e4 tabuaihetta \u2013 siis k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sellaista, josta ei ole arkaluonteisen aihepiirins\u00e4 vuoksi vaivatonta hankkia suoraa l\u00e4hdeaineistoa. Omasta mielest\u00e4ni kiinnostavin kaikista n\u00e4ist\u00e4 esitelm\u00f6inneist\u00e4 oli Jan L\u00f6fstr\u00f6min luento homoseksuaalisuudesta suomalaisella maaseudulla vuosien 1870\u20131950 v\u00e4lill\u00e4 ja siit\u00e4 virinnyt luennon j\u00e4lkeinen keskustelu, joihin t\u00e4m\u00e4 blogikirjoituskin perustuu. N\u00e4in sivuhuomautuksena mainitsen my\u00f6s, ett\u00e4 omat n\u00e4kemykseni homoseksuaalisuuden historiasta perustuvat pitk\u00e4lti Pieter Spierenburgin teokseen The Broken Spell. A Cultural and Anthropological History of Preindustrial Europe, joka on yksi talous- ja sosiaalihistorian tenttikirjoista, mink\u00e4 takia ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 muistankin siit\u00e4 muutaman anekdootin.<\/p>\n
Vaikka kysymys homoseksuaalisuuden sosiaalisesta konstruktiosta koskee oleellisesti historiatieteen perusongelmaa ihmisist\u00e4, joiden \u00e4\u00e4nt\u00e4 ei saada kuuluviin l\u00e4hdemateriaalissa, t\u00e4ss\u00e4 tutkimusaiheessa oli kyse muustakin. Nimitt\u00e4in sen lis\u00e4ksi, etteiv\u00e4t homoseksuaalisuutta harjoittaneet ihmiset todenn\u00e4k\u00f6isesti pit\u00e4neet peppuhumpastaan suurta meteli\u00e4, ei ole mitenk\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyseisill\u00e4 ihmisill\u00e4 olisi ollut homoseksuaalisuutta identiteetti\u00e4 modernissa mieless\u00e4. N\u00e4in ollen koko joudumme kohtaamaan anakronismin mahdollisuuden miettiess\u00e4mme, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin homoseksuaalisuutta tosiasiassa kupli pinnan alla suomalaisella maaseudulla.<\/p>\n
L\u00f6fstr\u00f6mh\u00e4n ei siis havainnut mit\u00e4\u00e4n viitteit\u00e4 homoseksuaalisuudesta suomalaisessa agraariymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 vuosien v\u00e4lill\u00e4. Oliko kyse vain vaietusta tabusta vai aidosta olemattomuudesta? L\u00f6fstr\u00f6m kallistuu sille kannalle, ettei homoja torppareita tosiaankaan ollut olemassa, koska edes perinteisiss\u00e4 kansankulttuurin kaskuissa ei ollut merkkej\u00e4 t\u00e4llaisesta seksuaalisuudesta, vaikka rivoja tarinoita mm. el\u00e4imiin sekaantumisestakin oli kirjattu muistiin. Jos l\u00e4heisist\u00e4 suhteista vuohiin ja lehmiin oli tehty pilkkaveisuja, miksei olisi miesten tai naistenkin v\u00e4lisist\u00e4? T\u00e4m\u00e4 on jokseenkin erikoista jo siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 nykyisestih\u00e4n usein todetaan homoseksuaalisuuden olevan geneettisesti periytyv\u00e4\u00e4 ja kattavan suhteellisen vakaan prosenttiluvun v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Eik\u00f6 tuo ole selv\u00e4 todiste sen puolesta, ett\u00e4 kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa olisi pit\u00e4nyt esiinty\u00e4 homoja.<\/p>\n
Vaikka kysymys on kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aivan kiinnostava, on muistettava sen tietynlainen anakronistisuus. Esimerkiksi historiaa tuntevat henkil\u00f6t ovat ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 tietoisia antiikin kreikkalaisten vanhasta kunnon pederastiasta, jossa teinipoikien kasvatukseen kuului keskeisesti vanhojen miesten kanssa heilastelu. Miesten keskin\u00e4isi\u00e4 akteja \u2013 ja v\u00e4hemm\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s naisten v\u00e4lisi\u00e4 \u2013 esiintyi aina keskiajalle ja uudelle ajalle asti. Muun muassa Ranskan hovissa ei olisi ollut mitenk\u00e4\u00e4n tavatonta, ett\u00e4 aatelisrouva olisi l\u00e4heisiss\u00e4 v\u00e4leiss\u00e4 kamarineidon kanssa. T\u00e4t\u00e4 pidettiin l\u00e4mmittelyn\u00e4 aatelisparin varsinaista aktia varten. Kyse ei ole siis pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4, kuinka paljon homoseksuaalisia akteja on ollut, vaan my\u00f6s siit\u00e4, miten nuo aktit on k\u00e4sitetty. T\u00e4rke\u00e4\u00e4h\u00e4n on, ett\u00e4 aina keskiajalle ja uudelle ajalle asti oli periytynyt antiikista ajatus penetraatiosta seksin keskeisen\u00e4 elementtin\u00e4. N\u00e4in ollen kahden miehen v\u00e4lisen rykimisen idea oli pikemminkin se, kuka penetroi ja kuka oli penetroitavana \u2013 ei se, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 olisi harjoitettu kahden miehen v\u00e4list\u00e4 rakkautta. Samaten spekuloisin sen verran, ettei tuota aatelisnaisten hempeily\u00e4 ehk\u00e4 edes ajateltu itsess\u00e4\u00e4n seksin\u00e4.<\/p>\n
N\u00e4it\u00e4 olettamuksia tosin murentaa jossain m\u00e4\u00e4rin havainnot miespareista, jotka asuivat kesken\u00e4\u00e4n ainakin uuden ajan tuntumassa. Naisparejakin kyll\u00e4 ilmeisesti oli, mutta huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n kuin urosvastineitaan. Toisaalta itse ep\u00e4ilisin, ett\u00e4 havainnot olivat nimenomaan kaupungeista eiv\u00e4tk\u00e4 maaseudulta. Joka tapauksessa olisi luontevaa olettaa, ett\u00e4 kahden samaa sukupuolta olevan henkil\u00f6n yhteiselo olisi selke\u00e4 viite meid\u00e4n aikakautemme homoseksuaalisuutta vastaavasta asiasta, ainakin suuremmassa m\u00e4\u00e4rin kuin kreikkalainen pederastia.<\/p>\n
Loppukaneettina toteaisin jo varsin pulmallisen kokonaisuuden lis\u00e4ksi, ett\u00e4 vaikuttaisi my\u00f6s, ettei aikamme seksuaalisuusk\u00e4sitys ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 historiallisesti yleinen. Luennon loppukeskustelussa taidettiin arvella seksuaalisen vallankumouksen muuttaneen omaa k\u00e4sityst\u00e4mme seksist\u00e4. Suomalaisessa torpassa ei ollut juurikaan mahdollisuuksia piilotella is\u00e4n ja \u00e4idin perheenlis\u00e4yst\u00e4, mit\u00e4 ei ehk\u00e4 sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n edes pidetty niin erikoisena asiana. Tietenkin viktoriaanisen Britannian porvarillismoraali voi olla sitten aivan toisenlaista, mutta noin yleisesti ottaen Euroopan l\u00e4hiaikojen kehityksess\u00e4 seksist\u00e4 on tullut er\u00e4\u00e4nlainen kulutustuote, jota mainonnan avulla pidet\u00e4\u00e4n jatkuvasti esill\u00e4, mutta joka on samaten niin suuresti hypetetty, ettei sit\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin jokap\u00e4iv\u00e4isen\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Ehk\u00e4p\u00e4 asia olikin niin, ett\u00e4 seksi oli yksinkertaisesti suomalaisella maaseudulla niin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t ihmiset kokeneet tarvetta sen suurempaan k\u00e4sittelyyn. Mahdollinen vaitonaisuus ei silloin johtuisi seksuaalisuuteen liittyv\u00e4st\u00e4 h\u00e4pe\u00e4st\u00e4 niin kuin nyky\u00e4\u00e4n oletetaan. Ja ehkei (homo)seksuaalisuuskaan voinut aiemmin olla ihmisen identiteetin muodostaja niin kuin se 2000-luvulla monella tuntuu olevan.<\/p>\n
Keskiviikkona 28. marraskuuta 2012<\/p>\n
Kasperi Lavikainen Kuluneena syksyn\u00e4 olen osallistunut er\u00e4\u00e4lle Salattu, h\u00e4vetty ja vaiettu -kurssille, jonka kullakin luentokerralla yksi luennoitsija k\u00e4sittelee yht\u00e4 tabuaihetta \u2013 siis k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sellaista, josta ei ole arkaluonteisen aihepiirins\u00e4 vuoksi vaivatonta hankkia suoraa l\u00e4hdeaineistoa. Omasta mielest\u00e4ni kiinnostavin kaikista n\u00e4ist\u00e4 esitelm\u00f6inneist\u00e4 oli Jan L\u00f6fstr\u00f6min luento homoseksuaalisuudesta suomalaisella maaseudulla vuosien 1870\u20131950 v\u00e4lill\u00e4 ja siit\u00e4 virinnyt luennon j\u00e4lkeinen keskustelu, joihin … <\/p>\n
\nKirjoittaja on helsinkil\u00e4inen talous- ja sosiaalihistorian opiskelija<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"