{"id":743,"date":"2013-02-04T15:38:12","date_gmt":"2013-02-04T13:38:12","guid":{"rendered":"http:\/\/historianopiskelijainliitto.com\/?p=743"},"modified":"2023-12-28T15:19:25","modified_gmt":"2023-12-28T13:19:25","slug":"three-kingdoms-kirjallisuuden-klassikko-menneisyyden-lahde-ja-populaarikulttuurin-innoittaja-kaikki-samoissa-kansissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hol.fi\/?p=743","title":{"rendered":"Three Kingdoms \u2013 kirjallisuuden klassikko, menneisyyden l\u00e4hde ja populaarikulttuurin innoittaja, kaikki samoissa kansissa"},"content":{"rendered":"

Three Kingdoms on vaikuttava teos, joka sijoittaa mahtipontisen kertomuksensa \u201dKolmen kuningaskunnan aikakauteen\u201d, joka ajoitetaan populaarikulttuurissa It\u00e4isen Han-dynastian loppupuolelta sit\u00e4 seuranneen Wei-dynastian p\u00e4\u00e4ttymiseen (n. 184 – 265). Ajanjaksoa leimaa ensimm\u00e4isen pitk\u00e4aikaisen ja yhten\u00e4isen dynastian (ns. 1. kultakauden) romahdus, jota seurasi paikallishallitsijoiden v\u00e4linen kamppailu vallasta. Macciavellilaisen kamppailun j\u00e4lkeen tuloksena oli kolme toisistaan riippumatonta kuningaskuntaa (Wei, Wu ja Shu), kukin omine keisarisukuineen ja hoveineen. Kuningaskunnat pyrkiv\u00e4t yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n Kiinan voimalla ja diblomatialla \u2013 joskin tuloksetta. Three Kingdoms seuraa t\u00e4m\u00e4n levottoman ajanjakson hallitsijoita ja sankareita sek\u00e4 kuvaa yksityiskohtaisesti k\u00e4yty\u00e4 politiikka ja sodank\u00e4ynti\u00e4. Samalla se antaa kuvauksen mm. menneest\u00e4 tapakulttuurista, perhe-el\u00e4m\u00e4st\u00e4, maailmankuvasta, hallinnosta ja kungfutselaisesta yhteiskunnasta. Vaikka kyseess\u00e4 on romaani, on teoksen juuret kiinalaisessa historiankirjoituksessa ja kunkin dynastian omissa arkistoissa. Vanha sanonnan mukaan Three Kingdoms sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaksi kolmasosa historiaa ja yhden kolmasosa fiktiota. Tutustuessa aikakautta tarkastelevaan historiantutkimukseen ei voi olla huomaamatta sen lukuisia yhteyksi\u00e4 romaanista tuttuun tarinaan. Henkil\u00f6iden v\u00e4linen dialogi ja yksitt\u00e4iset uroty\u00f6t taistelukentill\u00e4 ovat toki kaukana akateemisen tutkimuksen tuloksista, mutta romaanin poliittiset k\u00e4\u00e4nteet, konfliktien lopputulokset ja henkil\u00f6iden urat ovat yleens\u00e4 yhtenevi\u00e4 historian tutkimuksessa todetun kanssa.\u00a0 Romaanin kuvaus yhteiskunnasta ja sen kulttuurista ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole tuulesta temmattu, joskin se vastaa 200-luvun sijaan enemm\u00e4nkin my\u00f6hempi\u00e4 kiinalaisia aikakausia.<\/p>\n

Three Kingdoms \u2013romaani on yksi nelj\u00e4st\u00e4 Ming-dynastian (1368\u20131644) kirjallisuuden klassikosta. Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kiinalaisen kirjallisuuden ehdottomana helmen\u00e4 ja jo vuosisatoja teos on ollut Aasian tunnetuin ja luetuin romaani \u2013 aina nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti. Three Kingdoms on Aasiassa nauttimasta maineestaan huolimatta melko tuntematon romaanina Aasian ulkopuoliselle yleis\u00f6lle. Harva suomalainen kirjallisuuden opiskelijakaan on sit\u00e4 lukenut. Teos on kuitenkin jo pitk\u00e4\u00e4n ollut k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 maailmankielille. Englanninkielisist\u00e4 versioista Professori Moss Robertsin erinomainen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s vuodelta 1991 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 syrj\u00e4ytt\u00e4nyt teoksen vanhemmat k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset. Vaikka k\u00e4\u00e4nn\u00f6s kiinasta muille kielille ei koskaan voi vangita aivan kaikkea alkuper\u00e4isest\u00e4, p\u00e4\u00e4see Robertsin k\u00e4\u00e4nn\u00f6s siin\u00e4 poikkeuksellisen l\u00e4helle. Koska suomalainen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s antaa yh\u00e4 odotuttaa itse\u00e4\u00e4n, suosittelen Robertsin kirjoittamaa. Jokainen itse\u00e4\u00e4n kunnioittava verkkokauppa myy teosta ja se on my\u00f6s lainattavissa osassa maan kirjastoja.<\/p>\n

Romaani ottaa aikansa, sill\u00e4 sen n. 1500 sivulle levittyv\u00e4 tarina sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 noin 20 keskeisint\u00e4 \u201dp\u00e4\u00e4henkil\u00f6\u00e4\u201d, n. 200 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sivuhenkil\u00f6\u00e4 ja kutakuinkin 1000 nimelt\u00e4 mainittua hahmoa, jotka muutamaa lukuun ottamatta ovat todella el\u00e4neet tuona aikana.\u00a0 Henkil\u00f6kaarti on kuitenkin hahmotettavissa, sill\u00e4 teos keskittyy aina kerrallaan tiettyihin henkil\u00f6iden ja tiettyyn maantieteelliseen alueeseen. Lis\u00e4ksi l\u00e4hes sadan vuoden kuvauksen ansiosta henkil\u00f6t astuvat tarinaan luonnollisesti sukupolvittain. Romaanin \u201dsankareista\u201d ja \u201dkonnista\u201d lukuisat ovat keisarillisen Kiinan historian kuuluisimpia henkil\u00f6it\u00e4, sill\u00e4 poikkeuksellinen aikakausi teki ratkaisevista toimijoistaan l\u00e4hes myyttisi\u00e4 ikoneita meid\u00e4n p\u00e4iviimme asti. Cao Cao:ta pidet\u00e4\u00e4n kenties vaikutusvaltaisimpana ja kuuluisimpana p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4 ja keisari Xiania yhten\u00e4 traagisimmista nukkehallitsijoista. Caon poika Cao Zhi luetaan merkitt\u00e4vimpiin kiinalaisiin varhaisemman kauden runoilijoihin, joka menetti tilaisuutensa kruunuun k\u00e4yt\u00f6ksens\u00e4 ja alkoholisminsa vuoksi. Kirjan p\u00e4\u00e4sankari Liu Bei edustaa romaanissa kungfutselaista ideaalia, kun taas tyranni Dong Zhuo sen ei-toivottua \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t\u00e4. Liun urheaa kenraalia ja lojaalia velje\u00e4 Guan Yu:ta kunnioitetaan edelleen buddhalaisena jumalhahmona. Historian tutkimus asettaa luonnollisesti varjoja legendanhohtoisten hahmojen ylle. Caolla ei ollut kaikkea valtaa, Liu oli yksi sotaherra muiden joukossa ja Guan melko tulokseton taistelukentill\u00e4. Toisaalta nykytutkimus allekirjoittaa pitk\u00e4lti muun edell\u00e4 mainitsemani kyseisist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4.\u00a0 Syy romaanin tarinan ja tutkimuksen tulosten korrelaatioon l\u00f6ytyy romaanin nykyisen muodon syntytavasta.<\/p>\n

Romaanilla on historialliset juuret, sill\u00e4 se pohjautuu useisiin historiallisiin l\u00e4hteisiin. Kolmen kuningaskunnan aikalainen, Jin dynastian historioitsija Chen Shou (233\u2013297) kirjoitti virallisen aikakauden historiateoksen nimelt\u00e4 \u201dSanguo zhi\u201d. Chen oli Kiinan yhdist\u00e4neen Jin-dynastian historioitsija, jolla ei ollut keisarilliselle ajalle perinteist\u00e4 tarvetta v\u00e4\u00e4ristell\u00e4 tunnettua menneisyytt\u00e4. Jin-dynastia oli jo saavuttanut legitimiteettins\u00e4, jota se ei ollut alun alkujaankaan vet\u00e4nyt edelt\u00e4vist\u00e4 kolmesta kuningaskunnasta. Lis\u00e4ksi Chen:ll\u00e4 oli poikkeuksellisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n kaikkien kolmen osapuolen edelleen tuoreet arkistot ja kuvaukset aikakaudesta, jonka aikalaisiin Chen itsekin kuului. Chenin historiateosta on tutkittu jo vuosisatoja ja sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n suurimmalta osaltaan luotettavana l\u00e4hteen\u00e4 kolmen kuningaskunnan ajasta. Aikakauden historia koki toki ajan kuluessa muutoksia ja esimerkiksi Pei Songzhi (372\u2013451) t\u00e4ydensi sit\u00e4 yli vuosisadan my\u00f6hemmin ep\u00e4virallisilla historioilla ja kansantarinoilla. Kiinan kuuluisin historioitsija Sima Guang (1019\u201386) laittoi viel\u00e4 oman lusikkansa soppaa l\u00e4hes vuosituhat my\u00f6hemmin teoksellaan \u201dZizhi tongjian\u201d.<\/p>\n

Osa romaanin alkumuodoista on yh\u00e4 h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa historiantutkimukselle. Vanhin olemassa oleva painos on vuodelta 1522 ja sen on annettu merkitt\u00e4v\u00e4n Ming-kirjailijan Luo Guanzhongin nimiin. Guanzhongin kirjoituskauden ja vanhimman painoksen v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin noin vuosisadan aukko. Oli alkuper\u00e4inen kirjailija kuka tahansa, k\u00e4ytti h\u00e4n romaanin perustana edell\u00e4 mainittuja historiateoksia sekoittaen mukaan Ming-kaudelle saakka s\u00e4ilyneit\u00e4 runoja ja kansan keskuudessa suosittuja proosallisia lyhytkertomuksia. Romaani jakautui Ming kaudella useammaksi eri versioksi, joista kirjailija Mao Zonggangin kirjoittama painos 1660-luvulta tuli lopulta tunnetuimmaksi ja levinneimm\u00e4ksi versioksi klassikosta. Maon painokseen perustuu my\u00f6s Robertsin englanninkielinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s. Teos levisi Kiinan naapureihin ja toisen kultakauden kirjallisena klassikkona sit\u00e4 luettiin \u2013 ja luetaan edelleen ahkerasti. Kolmen kuningaskunnan aikakausi onkin juuri romaanin my\u00f6t\u00e4 poikkeuksellisen tunnettu maassa, jonka historia kattaa vuosituhansia.<\/p>\n

Three Kingdoms on jo vuosisatoja innoittanut kiinalaisen kulttuurin muita osa-alueita. Kolmen kuningaskunnan tarinaa ovat lukeneet, katsoneet ja kuunnelleet miljoonat ja se on innoittanut jo kauan kiinalaista oopperaa, runoutta ja tarinankerrontaa. 1900-luvulla kolmen kuningaskunnan tarina siirtyi luonnollisesti valkokankaalle. Kiinassa on my\u00f6s tehty kaksi noin sadan osan pituista tv-sarjaa aiheesta, joiden katsojaluvut on laskettu miljoonissa. Kenties mielenkiintoisin vaihe romaanin tarjoaman tarinan osalta on vasta alkamassa. Three Kingdoms on siirtynyt nimitt\u00e4in uuden vuosituhannen kynnyksell\u00e4 osaksi globaalia populaarikulttuuria, jota kulutetaan Kiinan ulkopuolella mukaan lukien my\u00f6s meill\u00e4 Suomessa.\u00a0 Romaanin tarinaan ja henkil\u00f6ihin voi t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 muun muassa suosituissa Dynasty Warriors ja Romance of the Three Kingdoms \u2013pelisarjoissa tai japanilaisessa mangassa. John Woon tekem\u00e4 \u2013 toistaiseksi Kiinan kallein ja katsotuin \u2013 elokuva Red Cliff pohjautuu romaaniin. Leffa l\u00f6ytyy varmasti l\u00e4himm\u00e4st\u00e4 videovuokraamosta tai verkkokaupasta. Populaarikulttuurin ansiosta Kiinan ulkopuolisellakin yleis\u00f6lle on tarjoutunut mahdollisuus tutustua ajallisesti ja paikallisesti kaukaiseen aikakauteen.<\/p>\n

Three Kingdoms on erityinen teos. Se on ennen kaikkea kerrostunut l\u00e4hde, joka tarjoaa lukijalleen esimerkkej\u00e4 eri aikakausien historiankirjoituksesta ja tavoitteista kuvata mennytt\u00e4. Vaikka se on yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 kiinalaisista romaaneista, on se edelleen suosittu ja yh\u00e4 paremmin saatavilla my\u00f6s ei-kiinalaisille. Sei ei ole vain aasialainen klassikko, vaan globaalin kulttuurin innoittaja, joka tarjoaa ihmisille ymp\u00e4ri maailmaa kipin\u00e4n tutustua kaukaiseen menneisyyteen. Kolmen kuningaskunnan tarina el\u00e4\u00e4 viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n \u2013 uusissa muodoissa ja uusille sukupolville.<\/p>\n

Three Kingdoms romaaniin ja Kolmen kuningaskunnan aikakauteen vihkiytynyt yhteis\u00f6:
\nhttp:\/\/kongming.net<\/p>\n

Lista romaanin innoittamasta populaarikulttuurista:
\nhttp:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/List_of_media_adaptations_of_Romance_of_the_Three_Kingdoms<\/p>\n

L\u00e4hteet:
\nBesio, Kimberly ja Tung, Constantine (2007), Three Kingdoms and Chinese Culture. Albany: State University of New York Press.
\nde Crespigny, Rafe (2010), Imperial Warlord. A Biography of Cao Cao 155 \u2013 220 AD. Leiden: Brill.
\nMoore, Steven (2010), Novel. An Alternative History – Beginnings to 1600. Lontoo: Continuum International Publishing.
\nRoberts, Moss (1994\/2006), Three Kingdoms. A Historical Novel. Peking: Foreign \"???????????????????????????????\"<\/a>Languages Press.<\/p>\n

Maanantaina 4. helmikuuta 2013<\/p>\n

Rene Ranka
\nKirjoittaja on Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston yleisen historian opiskelija, joka kirjoittaa graduaan aiheenaan Kiinan Kolmen kuningaskunnan aikakauden kungfutselaisen yhteiskunnan kuvaukset globaalissa populaarikulttuurissa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Three Kingdoms on vaikuttava teos, joka sijoittaa mahtipontisen kertomuksensa \u201dKolmen kuningaskunnan aikakauteen\u201d, joka ajoitetaan populaarikulttuurissa It\u00e4isen Han-dynastian loppupuolelta sit\u00e4 seuranneen Wei-dynastian p\u00e4\u00e4ttymiseen (n. 184 – 265). Ajanjaksoa leimaa ensimm\u00e4isen pitk\u00e4aikaisen ja yhten\u00e4isen dynastian (ns. 1. kultakauden) romahdus, jota seurasi paikallishallitsijoiden v\u00e4linen kamppailu vallasta. Macciavellilaisen kamppailun j\u00e4lkeen tuloksena oli kolme toisistaan riippumatonta kuningaskuntaa (Wei, Wu ja … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[16],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/743"}],"collection":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=743"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/743\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1018,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/743\/revisions\/1018"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=743"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=743"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=743"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}