{"id":745,"date":"2013-02-17T15:39:26","date_gmt":"2013-02-17T13:39:26","guid":{"rendered":"http:\/\/historianopiskelijainliitto.com\/?p=745"},"modified":"2023-12-28T15:19:25","modified_gmt":"2023-12-28T13:19:25","slug":"propagandatutkimus-historiassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/hol.fi\/?p=745","title":{"rendered":"Propagandatutkimus historiassa"},"content":{"rendered":"

Jo muinaiset roomalaiset tunsivat j\u00e4rjestelm\u00e4llisen mielipidevaikuttamisen t\u00e4rkeyden. Ihmisten ajatteluun vaikuttaminen on ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4 eliiteille jo ensimm\u00e4isist\u00e4 korkeakulttuureista. N\u00e4iden kliseiden itsest\u00e4\u00e4nselvyydest\u00e4 huolimatta propagandatutkimusta (propaganda studies) on k\u00e4ytetty apuna historiantutkimuksessa h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n. Historiantutkija joutuu kuitenkin jatkuvasti tekemisiin propagandan kanssa, sill\u00e4 huomattava osa perinteisist\u00e4 historiantutkimuksen l\u00e4hteist\u00e4 on silkkaa propagandaa. Toisaalta propaganda on my\u00f6s nykyajan yhteiskunnissa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen runsasta, vaikka itse sanalla on negatiivinen lataus. Propagandatutkimus ei kuitenkaan yleens\u00e4 keskity analysoimaan propagandistien v\u00e4itteiden todenper\u00e4isyytt\u00e4 tai arvioimaan propagandististen v\u00e4itteiden eettisyytt\u00e4. Propaganda on pelkk\u00e4 ty\u00f6kalu, jota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 hyviin ett\u00e4 pahoihin tarkoituksiin, mutta sille voi my\u00f6s hankkia vastustuskyky\u00e4.<\/p>\n

Mit\u00e4 propaganda siis tarkoittaa? Itse sana tulee latinan verbist\u00e4 propagare (’siitt\u00e4\u00e4, laajentua, levitt\u00e4\u00e4’) ja sai nykyisen merkityksens\u00e4, kun paavi Gregorius XV perusti 1622 osana vastauskonpuhdistusta organisaation nimelt\u00e4 Sacra congregatio de propaganda fide eli Uskon levitt\u00e4misen pyh\u00e4 kongregaatio. Propagandatutkimuksessa tehd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 jonkinlainen rajanveto varsinaisen propagandan ja suostuttelun sek\u00e4 koulutuksen v\u00e4lill\u00e4. Tyypillisesti propagandan ajatellaan olevan yksipuolista ja systemaattisempaa kuin taivuttelu tai koulutus. Lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4 eronteko on jako mustaan, valkoiseen ja harmaaseen propagandaan sen perusteella, onko propagandan levitt\u00e4j\u00e4n identiteetti tiedossa.<\/p>\n

Historiantutkimuksessa propagandasta puhutaan usein l\u00e4hdekritiikin yhteydess\u00e4. Varsinkin ulkoinen l\u00e4hdekritiikki on toki mukana my\u00f6s propagandatutkimuksessa, mutta se on vain osa propagandan kokonaisvaltaista analyysia, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi esimerkiksi semiotiikan ja diskurssien analyysia. Historioitsija voi perustella jonkin l\u00e4hteen esitt\u00e4m\u00e4n v\u00e4itteen ep\u00e4luotettavuutta sanalla propaganda, mutta sen lis\u00e4ksi olisi syyt\u00e4 pohtia propagandistisen v\u00e4itteen kontekstia. Termi\u00e4 ei useinkaan vaivauduta sen kummemmin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n, mutta n\u00e4in olisi hyv\u00e4 tehd\u00e4; kun esimerkiksi poliitikko puhuu muunneltua totuutta, onko kyseess\u00e4 propagandakampanja, v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitys vai refleksim\u00e4inen h\u00e4t\u00e4vale.<\/p>\n

Sovelsin propagandatutkimusta omassa kandidaatintutkielmassani 1600-luvun englantilaisiin pamfletteihin, tarkemmin vuosien 1653-55 kuvauksiin lordiprotektori Oliver Cromwellista. Brittein saarilla 1640-60 tapahtuneet mullistukset johtuivat osittain pamflettien rajusta yleistymisest\u00e4 30-vuotisen sodan aikana. 1640-luvulla Englannissa voidaankin jo puhua porvarillisesta julkisuudesta. Brittein saarilla k\u00e4ytiin tuona aikana sotaa paitsi asein, my\u00f6s sanoin. Kaikki osapuolet turvautuivat laajaan lentolehtispropagandaan, jota tuottivat erikoistuneet pamfletistit. My\u00f6hemmin Englannin tasavalta joutui jo heti alkuvuosinaan tappiolle propagandakamppailussa, kun rojalistien Eikon Basilike (kr. ’Kuninkaan kuva’) loi Charlesista kuvan marttyyrina.<\/p>\n

K\u00e4ytin tutkielmassani metodologisena ohjenuorana Garth Jowettin ja Victoria O’Donnelin kirjassaan Propaganda and persuasion (2006 Sage Publications, Inc, 4. laitos) esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 kymmenportaista propaganda-analyysin mallia. Askelmat vaihtelevat propagandan kontekstin tutkimisesta vaikutusten arviointiin, mutta itse jouduin keskittym\u00e4\u00e4n tutkimusteht\u00e4v\u00e4n ja -aineiston takia l\u00e4hinn\u00e4 mediank\u00e4ytt\u00f6tekniikoiden ja vastapropagandan analyysiin.<\/p>\n

Oliver Cromwellia kuvattiin toisaalta valtakunnan pelastajana, toisaalta vallananastajana ja maanpetturina. Selv\u00e4 piirre pamflettien kieless\u00e4 ja argumentaatiossa oli ajan hengess\u00e4 uskonnollisten teemojen runsaus. T\u00e4rkeint\u00e4 oli osoittaa, ett\u00e4 lordiprotektorilla joko oli tai ei ollut Jahven tukea vallalleen. Raamatusta oli helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 esivallalle kuuliaisuutt\"Antti<\/a>a korostavia ett\u00e4 pahoista hallitsijoista varottavia katkelmia. Sen sijaan pamfleteissa oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin v\u00e4h\u00e4n viittauksia antiikkiin ja 1600-luvun poliittisen teorian aatevirtauksiin, mik\u00e4 johtunee lentolehtisten muita poliittisia tekstej\u00e4 laajemmasta lukijakunnasta.<\/p>\n

Sunnuntaina 17. helmikuuta 2013<\/p>\n

Antti H\u00e4rk\u00f6nen
\nVarnitsa ry<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jo muinaiset roomalaiset tunsivat j\u00e4rjestelm\u00e4llisen mielipidevaikuttamisen t\u00e4rkeyden. Ihmisten ajatteluun vaikuttaminen on ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4 eliiteille jo ensimm\u00e4isist\u00e4 korkeakulttuureista. N\u00e4iden kliseiden itsest\u00e4\u00e4nselvyydest\u00e4 huolimatta propagandatutkimusta (propaganda studies) on k\u00e4ytetty apuna historiantutkimuksessa h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n. Historiantutkija joutuu kuitenkin jatkuvasti tekemisiin propagandan kanssa, sill\u00e4 huomattava osa perinteisist\u00e4 historiantutkimuksen l\u00e4hteist\u00e4 on silkkaa propagandaa. Toisaalta propaganda on my\u00f6s nykyajan yhteiskunnissa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen runsasta, vaikka … <\/p>\n

Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[16],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/745"}],"collection":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=745"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/745\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":44507,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/745\/revisions\/44507"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=745"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=745"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/hol.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=745"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}