![\"kev\u00e4tsemma](\"http:\/\/historianopiskelijainliitto.com\/wp-content\/uploads\/2013\/04\/DSC_5747.jpg\")
<\/a>Moni oli saapunut paikalle jo kuulemaan AE:n tervehdyst\u00e4. Kuva: Heikki Laurila<\/p><\/div>\n
yhdistyksemme ydintoimintaan. Seminaarit ovat olleet jo vuosia se osa toimintaamme, joka ravitsee sek\u00e4 valtakunnallista historianopiskelijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4 ett\u00e4 meit\u00e4 HOL-toimijoita. Jokainen seminaarikaupunki haluaa antaa aina parastaan ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kollegoilleen, mik\u00e4 on kunkin is\u00e4nt\u00e4kaupunkin valttikortti, joten priimaa pukkaa tulemaan.<\/p>\n
Halu esitell\u00e4 paikallisia tutkimussuuntauksia oli meill\u00e4 Turussa se perimm\u00e4inen kipin\u00e4, joka sai valitsemaan seminaarille aiheeksi tieteellisen tutkimuksen. Nationalismi oli teemana niin tuttu ja l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 sen varaan uskallettiin luoda laaja kattaus erilaisia ohjelmamuotoja ja teemoja. Samalla voitiin my\u00f6s kurotella historian tieteenalan reunamille ja tuoda kehiin my\u00f6s poikkitieteellist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n kokonaisuutta. T\u00e4m\u00e4n kaiken me seminaarintekij\u00e4t asetimme itsellemme haasteeksi, ja saimmekin j\u00e4lkik\u00e4teen kuulla, ett\u00e4 ohjelma aiheutti jopa pient\u00e4 ylitarjontaa ja suurin kaivattu lis\u00e4 olisi ollut pidemm\u00e4t tauot. Seminaariv\u00e4elle kertyi heng\u00e4hdystaukoja kuitenkin viimeist\u00e4\u00e4n illalla, jolloin n\u00e4htyj\u00e4 esitelmi\u00e4 saattoi sulatellakin. Jos ei muuten, niin sitten Osakuntatalo Uusiksen saunan lauteilla muun kollegarupattelun ja yleisten linjausten ohessa.<\/p>\n
Seminaari alkoi jo hyviss\u00e4 ajoin lauantai-aamulla, mutta onneksi my\u00f6s monet pitk\u00e4matkalaisetkin olivat ehtineet \u00c5bo Akademin Arkenille kuulemaan Akavan Erityisalojen tervehdyst\u00e4, jonka opiskelijaasiamies Sonja Mikkola seminaariv\u00e4elle piti kahvituksen tiimellyksess\u00e4. Yhteiskuvien j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4stiin my\u00f6s suoraan tieteelliseen asiaan professori Hannu Salmen esitelm\u00e4n my\u00f6t\u00e4. Jo alusta asti nationalismiteeman kanssa rinta rinnan eli seminaarity\u00f6ryhm\u00e4mme toive kunnioittaa edesmenneen Eric Hobsbawmin muistoa ohjelmassa, ja iloitsimme mahdollisuudesta saada professori Salmi valaisemaan meille t\u00e4m\u00e4n historioitsijan persoonaa suuren nimen takana. Monet 1900-luvun k\u00e4\u00e4nnekohdat ja ilmapiirimuutokset omakohtaisesti kokenut legenda esitt\u00e4ytyi vakuuttavasti Salmen k\u00e4sittelyss\u00e4 ja p\u00e4\u00e4si usein my\u00f6s itse perustelemaan n\u00e4k\u00f6kulmiaan haastattelup\u00e4tkien avulla.<\/p>\n
Seminaarin toinen luento vaihtoi n\u00e4k\u00f6kulman tieteenalamme ulkopuolelle, kun mediatutkimuksen dosentti Mari Pajala analysoi seminaariv\u00e4elle luennossaan kansalaisidentiteetin rakentumista television v\u00e4lityksell\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4en esimerkkin\u00e4\u00e4n itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n muuttuvaa perinnett\u00e4. Turun Historiallisen Yhdistyksen Media historiassa -teoksessa tekstin aiheesta julkaissut Pajala esitteli kattavasti teoreettista viitekehyst\u00e4\u00e4n, vahvistaen n\u00e4in poikkitieteellisen esityksens\u00e4 perustaa meille historianopiskelijoille. Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n riitit olivat her\u00e4tt\u00e4neet keskustelua viime joulukuussa aivan keltaisen lehdist\u00f6n keskustelufoorumeille saakka, ja perehtyminen kansanjuhlan medialisoituneen historiaan antaa varmasti tulevien, tuntemattoman sotilaan esitysajan kaltaisten ”skandaalien” tulkitsemiselle hyv\u00e4t ty\u00f6kalut.<\/p>\n
<\/a>Professori Hannu Salmi luennoitsi seminaariv\u00e4elle Hobsbawmin vaiherikkaasta nuoruudesta ja sit\u00e4 seuranneesta pitk\u00e4st\u00e4 urasta. Kuva: Heikki Laurila<\/p><\/div>\n
Lounastauon j\u00e4lkeen oli varattu aikaa my\u00f6s k\u00e4sitell\u00e4 pienryhm\u00e4ty\u00f6skentelyn my\u00f6t\u00e4 muutamaa aihetta pienemmill\u00e4 ryhm\u00e4kooilla. Seminaariv\u00e4ki jakaantui lopulta kahteen ryhm\u00e4\u00e4n keskustelemaan niin historianfilosofian merkityksest\u00e4 nationalismi-keskustelussa kuin It\u00e4-Aasian nationalistisia kaunoja. Aiheita olivat saapuneet alustamaan kulttuurihistorian yliopisto-opettaja Sakari Ollitervo ja It\u00e4-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen varajohtaja Lauri Paltemaa. Yksi seminaarij\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n ik\u00e4vimmist\u00e4 rasteista on muuten se, ett\u00e4 kaikkea j\u00e4rjestetty\u00e4 ei p\u00e4\u00e4se itse katsomaan. Allekirjoittanut j\u00e4i s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n seuraavan luennon teknist\u00e4 toteutusta joten ryhm\u00e4ty\u00f6t j\u00e4iv\u00e4t v\u00e4list\u00e4 – toivottavasti pienryhmien anti maistui silti niille, jotka niit\u00e4 ehtiv\u00e4t seuraamaan. (Kolmas pienryhm\u00e4nvet\u00e4j\u00e4 Aleksi Huhta valitettavasti estyi paikalta, mutta h\u00e4n tervehtii tuonnempaa hollilaisia blogikirjoituksella pienryhm\u00e4aiheestaan!)<\/p>\n
Pienryhmi\u00e4 seurannut luento Olli Kleemola oli j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta teknisesti hiukan j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4, mutta my\u00f6s hyv\u00e4 osoitus siit\u00e4, miten toiselta puolelta maailmaa pystyt\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kattava esitelm\u00e4 powerpoint-sis\u00e4lt\u00f6ineen ja loppukysymyksineen. Kleemolan luentoa hehkutettiin j\u00e4lkik\u00e4teen erityisen paljon, joten olemme iloisia siit\u00e4, ett\u00e4 se pystyttiin my\u00f6s taltioimaan. Sen sijaan, ett\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 pohdittaisiin t\u00e4ss\u00e4, voi Kleemola siis itse kertoa viel\u00e4 kerran tutkimusaiheestaan sotakuvien parissa. Tekniikan kanssa avustamisesta kiit\u00e4mme suuresti Jari Sj\u00f6lundia. Katso video!<\/a><\/strong><\/p>\n Wikipedia, Olli Kleemolan sotakuvakokoelma, SA-Kuva \/ Puolustusvoimien kuvakeskus, Deutsch-Russisches Museum ja Dokumentationszentrum des \u00d6sterreichischen Widerstandes<\/em><\/p>\n Keskustelua ryydittiv\u00e4t panelistien mielenkiintoiset caset ymp\u00e4ri maailmaa. Kuva: Heikki Laurila<\/p><\/div>\n Seminaarin p\u00e4\u00e4tti paneelikeskustelu, jossa nationalismin roolia konfliktinratkaisun taustalla pohti arvovaltainen ja j\u00e4lleen kerran poikkitieteellinen paneeli, erikoistutkija Marko Lehden johtamana. Keskustelemassa nationalismin, kansallisuuden ja konfliktien yhtym\u00e4kohdista olivat Siirtolaisinstituutin johtaja, sosiaalipolitiikan tohtori Ismo S\u00f6derling, poliittisen historian yliopisto-opettaja, PhD Mika Suonp\u00e4\u00e4 sek\u00e4 valtio-opin tohtorikoulutettava, VTM Leena Kotilainen. Monipuolisten alustusten j\u00e4lkeen yleis\u00f6 osallistui keskusteluun muun muassa pohtimalla kansallisuuden merkityst\u00e4 maahanmuuttajien asutuspolitiikassa ja aiheeseen liittyv\u00e4n tutkimuksen tabuja sek\u00e4 saamelaisten poikkeuksellista tilannetta eurooppalaisena alkuper\u00e4iskansana.<\/p>\n Seminaarista j\u00e4i meille j\u00e4rjest\u00e4jille oikein hyv\u00e4 maku suuhun. Ennen kaikkea se, ett\u00e4 vieraita oli yli sata ymp\u00e4ri Suomea sai meid\u00e4t tyytyv\u00e4iseksi, sill\u00e4 onhan HOL:n toiminnassa ollut aina parasta se, ett\u00e4 siin\u00e4 samassa oppii tuntemaan ihmisi\u00e4 ymp\u00e4ri maata ja huomaa, ett\u00e4 meit\u00e4 historioitsijoita on oikeastaan aika paljon! Mit\u00e4 useampi uskaltautuu hienoon kaupunkiimme Heit\u00e4mmekin nyt mielell\u00e4mme pallon seuraavalle seminaarikaupungille Helsingille – joten n\u00e4hd\u00e4\u00e4n siell\u00e4, viimeist\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4!<\/p>\n Maanantaina 15. huhtikuuta 2013<\/p>\n Tatu Virta<\/p>\n Kirjoittaja on turkulainen poliittisen historian opiskelija, joka toimi Historian Opiskelijain Liiton taloudenhoitajana kaudella 2012 ja kirjoittaa gradua suomalaisten kansanedustajien representaatioista sosiaalisessa mediassa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Historian Opiskelijain Liitto kokoontui reilu kuukausi sitten kev\u00e4tseminaariin Turkuun. Niille, joille HOL:n j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 toiminta ei ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 entuudestaan tuttua, tarjosi viikonloppu hyv\u00e4n mahdollisuuden tutustua yhdistyksemme ydintoimintaan. Seminaarit ovat olleet jo vuosia se osa toimintaamme, joka ravitsee sek\u00e4 valtakunnallista historianopiskelijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4 ett\u00e4 meit\u00e4 HOL-toimijoita. Jokainen seminaarikaupunki haluaa antaa aina parastaan ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kollegoilleen, mik\u00e4 on kunkin … <\/p>\n<\/a><\/a>sen varjolla, sen parempi!<\/p>\n