![\"John](\"http:\/\/historianopiskelijainliitto.com\/wp-content\/uploads\/2013\/05\/1908.1.24ohn-Svanin-tapaus-her\u00e4tti-keskustelua-amerikansuomalaisessa-lehdist\u00f6ss\u00e4.-L\u00e4hde-P\u00e4iv\u00e4lehti-Duluth-Minnesota-24.1.1908.jpg\")
<\/a>John Svanin tapaus her\u00e4tti keskustelua amerikansuomalaisessa lehdist\u00f6ss\u00e4. L\u00e4hde P\u00e4iv\u00e4lehti (Duluth, Minnesota) 24.1.1908<\/p><\/div>\n
Tarkasteltaessa esimerkiksi kansalaisuus-instituution historiallista rakentumista tulee rodun keskeinen merkitys Yhdysvaltain poliittisessa historiassa selv\u00e4ksi. Vuoden 1790 kansalaisuuslaissa yhdistettiin kansalaisuus valkoisuuteen selkein sanank\u00e4\u00e4ntein: vain \u201dvapaat valkoiset henkil\u00f6t\u201d olivat lain mukaan oikeutettuja saamaan maan kansalaisuuden. Kansalaisuus yhdistettiin valkoisuuteen, ei-kansalaisuuden tullessa samalla yhdistetyksi ei-valkoisuuteen. Vaikka kansalaisuutta my\u00f6hemmin laajennettiin (vuonna 1870 saivat esimerkiksi mustat oikeuden tulla kansalaisiksi), poistuivat rodulliset m\u00e4\u00e4ritteet Yhdysvaltain kansalaisuuslaista lopullisesti vasta 1950-luvun alussa.<\/p>\n
Rodullisten k\u00e4sitysten ollessa n\u00e4in elimellinen osa amerikkalaista kansalaisuus-instituutiota, oli kansalaisuuden my\u00f6nt\u00e4misess\u00e4 aina kyse my\u00f6s rodullisten rajojen m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4. Aina t\u00e4m\u00e4 ei ollut helppoa. 1900-luvun alussa puitiin amerikkalaisissa oikeusistuimissa lukuisia juttuja koskien esimerkiksi syyrialaisten, intialaisten ja armenialaisten siirtolaisten \u201dvalkoisuutta\u201d. Eurooppalaisten siirtolaisten valkoisuutta ei oikeusistuintasolla juuri kyseenalaistettu, yht\u00e4 poikkeusta lukuun ottamatta. Vuonna 1908 pyrkiv\u00e4t Minnesotan syytt\u00e4j\u00e4viranomaiset hyllytt\u00e4m\u00e4\u00e4n suomalaisen John Svanin kansalaisuushakemuksen sill\u00e4 perusteella, ettei Svan tai muutkaan suomalaiset olleet lain tarkoittamia \u201dvapaita valkoisia henkil\u00f6it\u00e4\u201d, vaan \u201dmongoleita\u201d, mist\u00e4 heid\u00e4n \u201dit\u00e4maiseksi filosofiaksi\u201d ymm\u00e4rretty sosialistinen ideologiansa n\u00e4htiin osoitukseksi. Jutun tuomari kuitenkin hylk\u00e4si syytt\u00e4jien n\u00e4kemykset ja vahvisti suomalaisten laillisen valkoisuuden Yhdysvalloissa. H\u00e4nen mukaansa suomalaiset olivat kyll\u00e4 alun perin olleet mongoleita, mutta he olivat muuttuneet rodullisen sekoittumisen my\u00f6t\u00e4 \u201der\u00e4\u00e4ksi Euroopan valkoisimmista kansoista\u201d. Tuomari totesikin suomalaisen John Svanin, olleen \u201dlain todellisessa tarkoituksessa ja merkityksess\u00e4 ep\u00e4ilyksett\u00e4 valkoinen henkil\u00f6\u201d.<\/p>\n
Kuten Svanin tapaus tuo esiin, oli suomalaisten amerikkalaistuminen monilta osin yhteydess\u00e4 heid\u00e4n lailliseen asemaansa valkoisina. Siin\u00e4 miss\u00e4 esimerkiksi japanilais- tai kiinalaissiirtolaiset j\u00e4tettiin monilta osin kansakunnan ulkopuolelle, p\u00e4\u00e4siv\u00e4t suomalaiset sis\u00e4\u00e4n lain heille suoman etuoikeutetun rodullisen aseman my\u00f6t\u00e4. T\u00e4t\u00e4 rodullista aspektia suomalaisten tulemisessa osaksi amerikkalaista kansakuntaa ei ole kuitenkaan juuri tutkimuksessa huomioitu. Suomalaisten amerikkalaiseen yhteiskuntaan assimiloituminen on monesti mielletty l\u00e4hinn\u00e4 kielenoppimiseen ja amerikkalaisen kulttuurin omaksumiseen liittyv\u00e4ksi ilmi\u00f6ksi. Vaikka n\u00e4m\u00e4 seikat tietysti keskeisesti selitt\u00e4v\u00e4t suomalaissiirtolaisten assimilaatiota, ei valkoisuudenkaan merkityst\u00e4 tule aliarvioida. Suomalaiset olivat oikeutettuja Yhdysvaltain kansalaisuuteen nimenomaan oletetun valkoisuutensa vuoksi, mink\u00e4 lis\u00e4ksi valkoisuus toi heille muitakin etuoikeuksia amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Rodun tai valkoisuuden k\u00e4sitteit\u00e4 ei sovikaan sivuuttaa siirtolaisten assimilaation tutkimuksessa.<\/p>\n
Kirjallisuutta
\nGary Gerstle: American Crucible: Race and Nation in the Twentieth Century. Princeton University Press: Princeton 2001.<\/p>\n
Peter Kivisto & Johanna Leinonen: \u201dRepresenting Race: Ongoing Uncertainties about Finnish American Racial Identity\u201d. Journal of American Ethnic History, Vol 31, No. 1, s. 11-33.<\/p>\n
David Roediger: Working toward Whiteness: How America’s Immigrant Became White. Basic Books: New Yorki 2005.<\/p>\n
Matthew Frye Jacobson: Whiteness of a Different Color. European Immigrants and the Alchemy of Race. Harvard University Press: Cambridge, MA, 1999.<\/p>\n
Aleksi Huhta, FM \/ M.A. Amerikkalaishistorioitsijat ovat pitk\u00e4\u00e4n keskustelleet siit\u00e4, miten kysymys rodusta tulisi j\u00e4sent\u00e4\u00e4 osaksi Yhdysvaltain poliittista historiaa. Vanhemmassa historiankirjoituksessa n\u00e4ytt\u00e4ytyi rotu usein verrattain marginaalisena kysymyksen\u00e4, pelkk\u00e4n\u00e4 sivujuonteena Yhdysvaltain poliittisen historian valtavirrassa. Useat afrikkalaisamerikkalaiset intellektuellit, kuten W.E.B. DuBois, haastoivat t\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen Yhdysvaltain historiasta jo varhain. Nyttemmin my\u00f6s monet akateemiset historioitsijat ovat nostaneet rodun teeman keski\u00f6\u00f6n tutkimuksissaan Yhdysvaltain poliittisten instituutioiden … <\/p>\n
\nV\u00e4it\u00f6skirjassani tutkin amerikansuomalaisten siirtolaisten k\u00e4sityksi\u00e4 rodusta 1900-luvun alkupuoliskon Yhdysvalloissa. Tarkastelen muun muassa amerikansuomalaisten reaktioita ajan rotuteorioiden v\u00e4itteisiin suomalaisten alkuper\u00e4st\u00e4 ja suomalaissiirtolaisten n\u00e4kemyksi\u00e4 amerikkalaisesta rotuj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"