Historian Opiskelijain Liitto ry

Historiestuderandenas Förbund rf

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopistossa historiaa voi opiskella sekä humanistisessa että valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Humanistisen tiedekunnan puolella voi opiskella pääaineena:

  • Yleistä historiaa
  • Suomen ja Pohjoismaiden historiaa
  • Historiaa ruotsin kielellä

Valtiotieteellisen tiedekunnan puolella taas voi opiskella pääaineena:

  • Talous- ja sosiaalihistoriaa
  • Poliittista historiaa

Yleinen historia

Yleisen historian tutkimuksen painopistealueita ovat länsimainen aatehistoria ja poliittisen kulttuurin historia. Aatehistoria kattaa intellektuaalisen toiminnan tutkimuksen lisäksi esimerkiksi poliittisen historian, tapojen historian ja tieteenhistorian. Poliittisen kulttuurin historialla tarkoitetaan virallisten valtioelinten toiminnan tutkimuksen lisäksi yhteiskunnallisten suhteiden laajempaa tarkastelua, kuten esimerkiksi poliittisen vallan, identiteettien rakentumisen tai uskonnon merkitystä koskevia kysymyksiä. Aikakausien osalta yleisen historian tutkimuksen painopisteet ovat uuden ja uusimman ajan historiassa.

Suomen ja Pohjoismaiden historia

Suomen ja Pohjoismaiden historian oppiaineelle on ominaista Suomen ja Pohjoismaiden historian tutkiminen laajassa eurooppalaisessa ja globaalissa yhteydessä. Viime vuosina tutkimuksessa ovat painottuneet modernin valtion syntyyn sekä kapitalismin kehitykseen kytkeytyneet ilmiöt, eliitin ja vallan väliset yhteydet, yritystoiminnan ja työelämän historia, modernisaation ja yksilöllistymisen ilmiöt, urbaanin kulttuurin kehitys sekä vähemmistöjen historia. Oppiaineessa on vahvat perinteet ja osaaminen myös sosiaalisten ongelmien ja rikollisuuden historian tutkimuksessa. Oppiaineessa on tarjolla korkeatasoista ohjausta niin Ruotsin ajan, autonomian ajan kuin itsenäisyydenkin ajan tutkimusaiheisiin

Historia (ruots.)

De äldsta lärostolarna vid institutionen härstammar från akademien i Åbo, grundad år 1640 och överförd till Helsingfors år 1828.
Idag undervisas här historia på svenska samt Finlands och Nordens historia och allmän historia på finska. Institutionen har även kurser på engelska.
Kansliet ligger i Helsingfors nyklassiska stadskärna, granne med Nationalbiblioteket, Riksarkiv och Helsingfors lutherska domkyrka. Huvudbyggnaden ritades av C. L. Engel och var ursprungligen en militärskola för faderlösa barn. I mitten av 1800-talet flyttade ett sjukhus in och stannade kvar ända tills byggnaden renoverades och överläts åt historiska institutionen år 1998.

Talous- ja sosiaalihistoria

Talous- ja sosiaalihistorian oppiaine on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan politiikan ja talouden tutkimuksen laitosta. Talous- ja sosiaalihistoria muodostaa yhdessä poliittisen historian kanssa yhteiskuntahistorian osaston. Oppiaineilla onkin läheiset suhteet toisiinsa, esimerkiksi yhteiset perusopinnot.

Talous- ja sosiaalihistoria on historiallinen yhteiskuntatiede. Se tutkii taloudellisia ja sosiaalisia ilmiöitä ajassa ja tarjoaa historiallis-yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen perustuvia välineitä menneisyyden ja nykymaailman ymmärtämiseksi. Talous- ja sosiaalihistorian tieteenala on kiinnostunut elinolojen ja elämäntapojen muotoutumista osana yhteiskunnan muuttuvia rakenteita. Se tutkii sitä, miten taloudellinen kehitys ja kriisit ovat tuottaneet sekä hyvinvointia että eriarvoisuutta, ja miten taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia on pyritty ratkomaan. Tutkimalla ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä historiallisessa perspektiivissä talous- ja sosiaalihistoria luo kuvaa kehityskulusta, joka on synnyttänyt nykyajan taloudellis-sosiaaliset rakenteet.

Poliittinen historia

Poliittinen historia tutkii yhteiskunnallisen muutoksen poliittista dynamiikkaa historiallis-yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Se on perinteistä valtiokeskeistä historiaa paljon laajempi. Tieteenalan tutkimuskohteisiin kuuluvat kansalaisyhteiskunta, media, yhteiskunnalliset liikkeet ja aatteet sekä muut järjestäytyneet tai järjestäytymättömät poliittiset voimat. Muuttuvia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia rakenteita käsitellään politiikan edellytyksinä ja kohteina esimerkiksi hyvinvointivaltion muotoutumista tutkittaessa.

Kansainvälisten suhteiden tarkastelu ulottuu valtioidenvälisistä suhteista, sodista ja diplomatiasta globalisaatioon, Euroopan integraatioon ja ylikansallisiin poliittisiin toimijoihin. Esimerkiksi kylmää sotaa ja sen päättymistä käsittelevässä tutkimuksessa tärkeisiin teemoihin kuuluu tulevaisuuden odotusten muutos. Monet poliittisen historian tutkimukset tarkastelevat historian poliittisia merkityksiä ja käyttötapoja muun muassa eri konfliktien yhteydessä sekä valtaa oikeutettaessa tai tavoiteltaessa.

Historian oppiaineiden tutkimuskeskittymiä ovat:

  • Aatehistoria, erityisesti länsimaisen poliittisen ajattelun historia
  • Kulttuurihistoria, kuten tapojen, normien ja rituaalien historia
  • Sosiaalihistoria, esimerkiksi hyvinvointivaltion historia
  • Poliittinen historia ja poliittisen kulttuurin historia
  • Eurooppalainen kaupunkihistoria
  • Taloushistoria sekä yritysten ja yhteiskunnan väliset suhteet Suomessa
  • Kansallinen ja kansainvälinen historiakulttuuri
  • Ympäristö- ja ilmastohistoria
  • Vallan ja väkivallan historia

Lisätietoa: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos ja Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos