Turun yliopistossa voi opiskella Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella pääaineena:
- Kulttuurihistoriaa
- Yleistä historiaa
- Suomen historiaa
Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa voi taas opiskella pääaineena:
- Poliittista historiaa
Kulttuurihistoriaa voi opiskella pääaineena ainoastaan Suomen Turussa. Kulttuurihistorian tutkimuksen vahvuusalueita ovat tutkittavan aikakauden suhteen keskiaika ja uuden ajan alku sekä ajanjakso 1800-luvun lopulta nykypäivään. Temaattisia vahvuusalueita ovat populaari- ja mediakulttuurin tutkimus, tilan, ympäristön ja aineellisen kulttuurin tutkimus sekä sukupuolihistoria. Tärkeä vahvuusalue on myös oman tieteenalan perusteiden tutkimus. Vahvuusalueisiin sisältyviä ja niistä osin kehittyviä painotuksia ovat tiedon ja ajattelun, kokemuksen ja tunteiden historia. Opinnoissa on paljon valinnaisuutta ja mahdollisuuksia erikoistua jonkin tietyn kulttuurihistorian osa-alueen opiskeluun. Jo perusopinnoissa voi aloittaa erikoistumisen esimerkiksi jonkin maan, teeman tai aikakauden kulttuurihistoriaan.
Yleinen historia on maailman historiaa. Tutkimuksen kenttä on ajallisesti ja maantieteellisesti rajaamaton, joten opiskelija voi keskittyä häntä kiinnostaviin aikakausiin ja alueisiin. Oppiaineen erityisosaaminen painottuu uuteen ja uusimpaan aikaan, ja samalla pyrimme ymmärtämään ja selittämään usein nykyhetkeen asti ulottuvia ilmiöitä ja prosesseja. Erityisenä vahvuutenamme on monipuolinen Euroopan ja Pohjois-Amerikan historian tuntemus, joka auttaa ymmärtämään eurooppalaisen maailman suhdetta muihin kulttuureihin ja globalisoitumiseen. Myös suomalaisten liikkuvuus maailmalla sekä heidän roolinsa kansainvälisissä ja ylirajaisissa prosesseissa sekä ympäristöhistoria ovat yleisen historian keskeisiä tutkimusteemoja.
Suomen historian uusimmissa hankkeissa tutkitaan teknologian ja sukupuolen suhdetta sekä talouselämän verkostoja ja sosiaalista pääomaa. Oppiaineen vahvuuksia tutkimuspuolella ovat Suomen vanhempi historia, ympäristöhistoria ja sukupuolihistoria. Ajankohtaista tietoa tutkimuksesta, opetuksesta ja työllistymismahdollisuuksista löydät näiden sivujen lisäksi oppiaineen omasta Histofriikki-lehdestä.
Poliittinen historia eroaa perinteisestä historian tutkimuksesta siinä, että sen pääpaino on suuntautunut lähelle nykyhetkeä. Tarkoituksena on oppia ymmärtämään ja jäsentämään nykypäivää sen historiallisen kontekstien kautta. Tutkimuskohteina voivat toimia esimerkiksi poliittiset instituutiot, poliitikot, kansalaisyhteiskunta ja media. Poliittinen historia on onnistunut vastaamaan 2000-luvun haasteisiin ja oppiaine on suosittu.
Turun poliittisen historian perinteisinä vahvuuksina ovat olleet Suomen sisä- ja ulkopolitiikka. Uusia aluevaltauksia ovat olleet Juhani Myllyn johdolla toteutettu Eduskunnan 100-vuotisprojekti ja Eduskuntatutkimuksen laitos, Ville Pernaan Median ja politiikan suhteisiin liittyvät hankkeet, Mühlhahnin ja Dong Wangin johdossa ollut Kiina-tutkimus ja viimeisimpänä Louis Clerckin European Studies
Poliittisen historian opiskelu edellyttää kykyä toimia itsenäisesti ja oma-aloitteisesti, sillä suurin osa opinnoista koostuu itsenäisestä työskentelystä. Tämä ei tosin tarkoita, että kaikesta tulisi selvitä yksin, sillä jokaisen opiskelija tekee henkilökohtaisen opinto suunnitelman ja saa niin sanotun hops-ohjaajan, joka auttaa opiskelijaa ongelmatilanteiden ilmentyessä.
