Humanistien työllistymismahdollisuudet ovat laajat, eikä rajoja oikeastaan ole. Historia-aineista valmistuneiden osaaminen koostuu monista palikoista; pääaineen tuoman substanssiosaamisen lisäksi humanistien ydintaitoja ovat analyyttisyys, laajojen kokonaisuuksien hallinta, kriittisyys ja tiedonhaku. Näiden taitojen ansiosta humanistista osaamista onkin ketterä soveltaa erilaisissa työtehtävissä ja humanistisen osaamisen tärkeys tulee korostumaan tulevaisuudessa yhä enemmän työmarkkinoilla.
Historia-aineista valmistuneet tulevat tyypillisesti työllistymään opetustehtäviin, tutkimuksen pariin tai laajasti asiantuntijatehtäviin eri aloille. Asiantuntijatyössä keskeisiä taitoja ovat oman työn johtaminen, hyvä kielellinen ilmaisu ja syväluotaava kielitaito, vuorovaikutustaidot sekä omasta työstä viestiminen.
Hallinto
Osa historia-aineista valmistuneista sijoittuu erilaisiin hallinto-, suunnittelu-, kehittämis- ja muihin asiantuntijatehtäviin sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Olennainen osa työtä ovat asioiden valmisteluun, päätösten toimeenpanoon, seurantaan ja dokumentointiin liittyvät tehtävät. Työtehtävät vaativat muun muassa oma-aloitteisuutta sekä yleis-, valtion- ja kunnallishallinnon kokonaisuuksien ja toimintalinjojen tuntemista. Lisäksi edellytetään organisointikykyä, neuvottelutaitoja, esittely- ja kokouskäytäntöjen hallintaa sekä työtehtävästä riippuen usein myös kansainvälisten asioiden tuntemusta.
Järjestöala
Yksityinen järjestösektori työllistää merkittävän osan historia-aineista valmistuneita asiantuntijoita. Järjestöjen asiantuntijatyölle leimallista on työn monimuotoisuus ja laaja-alaisuus; työ sisältää varsinaisen asiantuntemusalan lisäksi tyypillisesti myös viestimistä sekä koordinoivia tehtäviä. Järjestötyössä korostuvat oman työn johtaminen, hyvät aikataulutus- ja organisointitaidot, verkostojen merkitys sekä osaamisen laaja-alainen soveltaminen. Järjestötyötä leimaa vahvasti järjestön toimiala; toimiiko järjestö edunvalvontaorganisaationa työmarkkinoilla tai politiikassa, kansainvälisen yhteistyön edistäjänä tai kansalaisjärjestönä ihmisoikeuksien parissa.
Museoala
Museotoiminnan tehtävänä on kerätä, tallentaa, tutkia ja esitellä kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä taidetta yhteisöille, yksilöille ja tuleville sukupolville. Museot ovat voittoa tavoittelemattomia, ja ne toimivat niin valtion ja kuntien alaisuudessa kuin myös yksityisellä sektorilla. Museoalan osaaminen on eriytynyt useisiin asiantuntijatehtäviin asiakaspalvelutehtävistä museon hallintoon. Tyypillisiä nimikkeitä alalla ovat muun muassa amanuenssi, tutkija, opas, intendentti, arkeologi, konservaattori, museolehtori ja museonjohtaja. Työssä tarvitaan laajaa yleissivistystä sekä kulttuuriperintöalan substanssiosaamista sekä tehtävänkuvasta riippuen projektinhallintaa, asiakaspalvelutaitoja, pedagogista osaamista, tiedonhallintataitoja sekä yhteistyö- ja viestintätaitoja. Historian oppiaine yhdistettynä museologian opintoihin antaa hyvät valmiudet museoalalle.
Taide- ja kulttuuriala
Taide- ja kulttuurialan työnantajina toimivat julkisella sektorilla valtio ja kunnat, yksityisellä sektorilla yritykset sekä erilaiset taide-, kulttuuri- ja tapahtumaorganisaatiot, säätiöt ja järjestöt. Alan ammattilaisia työskentelee erityisesti hallinto- ja johtotehtävissä, kehittäjinä, kouluttajina ja tutkijoina sekä kulttuuripalvelujen ja -projektien tuottajina. Työssä tarvitaan kokonaisuuksien hallintaa, laajaa yleissivistystä, hyviä yhteistyö- ja viestintätaitoja sekä aktiivista kulttuurikentän seuraamista kulttuuripolitiikasta lainsäädäntöön. Monet työtehtävät vaativat myös ideointikykyä, kielitaitoa sekä kirjallista ja visuaalista ammattitaitoa ja luovuutta.
Opetusala
Aineenopettajan kelpoisuus saadaan suorittamalla 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot sekä kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen opinnot. Aineenopettaja voi toimia peruskoulun ja lukion aineenopettajana sekä keskiasteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen sekä kansanopistojen, kansalais- ja työväenopistojen yleissivistävien aineiden opettajana. Sivuaineekseen, eli toiseksi opetettavaksi aineekseen historioitsijat valitsevat usein yhteiskuntaopin. Muita suosittuja sivuaineita ovat teologia, elämänkatsomustieto, filosofia ja psykologia.
Viestintä
Tiedotusalan ammattilaisen toimenkuvaan kuuluu organisaation sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnittelu, toteutus ja koordinointi. Työssä tarvitaan monipuolista viestinnän osaamista, organisointikykyä ja oma-aloitteisuutta. Hyvä yleissivistys sekä sujuva suullinen ja kirjallinen ilmaisu ovat olennaisia taitoja. Tehtävät vaihtelevat työntekijän aseman mukaan operatiivisista tehtävistä strategisen tason viestinnän suunnitteluun ja johtamiseen. Tyypillisiä viestijän tehtäviä ovat esimerkiksi tiedotteiden laatiminen, asiakas- ja henkilöstölehtien toimittaminen, mediaseuranta ja mediasuhteiden hoitaminen. Tiedottajan tehtäviin kuuluu usein myös verkkoviestintään liittyviä tehtäviä, kuten internetsivujen ja somekanavien sisällönsuunnittelu ja ylläpito.
Yliopisto- ja korkeakoulusektorin tehtävät
Tutkijan työnantaja on yleensä yliopisto, ammattikorkeakoulu, itsenäinen tutkimuslaitos tai suuryrityksen tutkimusosasto. Moni tutkija työskentelee säätiöiden myöntämien apurahojen turvin. Tutkijalta vaaditaan historian alalta suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, ja korkeimpiin tutkijanvirkoihin tohtorin tutkinto. Nykyisin oman tutkimuksen lisäksi työssä painottuvat yhä enemmän osallistuminen yhteisiin tutkimusprojekteihin ja kirjoittaminen kansainväliselle tiedeyleisölle. Lisäksi yliopistojen ja varsinkin humanistisen tutkimuksen ollessa yhä riippuvaisempaa hankerahoituksesta, kuuluu tutkijan työhön enenevissä määrin apuraha- ja hankerahoituksen hakemista. Yliopistoissa tutkijan työhön kuuluvat varsinainen tutkimuksen lisäksi usein myös opettaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Tutkijat voivat myös tehdä historiateoksia yrityksille.
Markkinointi- ja myyntitehtävät
Yritysten palveluksessa historia-aineista valmistuneita työskentelee lähinnä markkinointi- ja myyntitehtävissä, sisällöntuottajina ja kustannusalalla. Tehtäviin vaaditaan soveltuvuuden ja oman kiinnostuksen lisäksi useimmiten myös pääaineopintoja täydentäviä kaupallisia opintoja. Markkinointi- ja myyntityössä tarvitaan tehtävänkuvasta riippuen alan perustietoja ja erikoisosaamista, yhteistyö-, johtamis- ja päätöksentekotaitoja, luovuutta, riskinottokykyä sekä kykyä analysoida kaupallisten hankkeiden toteuttamismahdollisuuksia kohdemarkkinoilla.
Kirjasto- ja informaatioala
Kirjastonhoitajan ja informaatikon työ on asiantuntija- ja asiakaspalvelutyötä, jonka keskiössä on tiedonhaku ja tiedonhallinta. Työ vaatii hyvää yleissivistystä, järjestelmällisyyttä, asiakaspalvelutaitoja sekä kulttuurin ja eri tieteenalojen tuntemusta. Kirjastonhoitajan työhön kuuluu suunnittelua, aineiston hankintaa ja aineistokokoelmien rakentamista, tietojärjestelmien hallintaa sekä aineiston hakujärjestelmien kehittämistä. Kirjasto- ja informaatioalan pää- tai sivuaineopinnot pätevöittävät alan asiantuntijatehtäviin.
Arkisto- ja asiakirjahallintoala
Alan ammattilaisia työskentelee arkistolaitoksessa ja muissa valtion toimipaikoissa sekä kunnissa, järjestöissä ja yrityksissä. Asiakirjahallinnolla arkistoidaan organisaatioiden tuottamia asiakirjoja ja muita aineistoja. Arkistoalalla työskentelevät sijoittuvat esimerkiksi johto-, kehittämis-, asiantuntija-, tietopalvelu-, tiedotus- ja koulutustehtäviin. Arkistonhallinnan maisteriohjelman suorittaminen antaa arkistotoimen johto-, suunnittelu- ja valvontatehtävien vaatimat yleiset valmiudet.
