Työelämä

Historia-alalta valmistuneet työllistyvät useille eri aloille, joista yleisimmät ovat opetus- ja kasvatusala, viestintä- ja tiedotusala, hallinto- ja suunnittelutehtävät, tutkimus, museoala, arkisto- ja asiakirjahallintoala, kirjasto- ja informaatioala sekä taide- ja kulttuuriala. Vastoin yleistä harhaluuloa historia-alan tutkinnolla työllistyy verrattain hyvin.

Opiskelijana parannat tulevaa työllistymistäsi sopivilla sivuainevalinnoilla, jotka erottavat sinut “putkitutkintojen” massasta. Myös yliopistojen erilliset maisteriohjelmat tai opintokokonaisuudet voivat avata nopeastikin oman urapolun työelämään. Osa historianopiskelijoista löytää alansa jo opiskeluaikanaan kesätöiden ja erilaisten työharjoittelujen kautta. Tämä ei ole kuitenkaan välttämätöntä, etenkin jos käytät aikasi hyödyksi kehittämällä työelämässä tarvittava kykyjä. Useat työnantajat arvostavat nykyisin esimerkiksi ainejärjestötyössä saatuja taitoja, joille on käyttöä myös työelämässä.


Palkan määräytyminen eri sektoreilla


Yksityissektori

Yksityisellä sektorilla on paljon aloja, joilla ei ole työehtosopimusta. Kun alalla ei ole työehtosopimusta määrittelevät yritykset ja järjestöt palkkauksen itse. Tällöin palkkauksen käytännöt voivat olla hyvin moninaisia.

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneiden vähimmäispalkkasuositus auttaa tukemaan palkkaneuvotteluja yksityissektorilla työpaikoissa, joissa ei ole työehtosopimusta.

Lataa suositus tästä.

Yksityisellä museosektorilla noudatetaan Yksityisen museoiden TES:ä. Työehtosopimusta noudattavat kaikki yksityiset museot, jotka saavat valtionosuuksia. Palkka määräytyy tehtävien vaativuuden sekä henkilökohtaisen lisän mukaan.


Kuntasektori

Kaupungilla tai kunnassa työskentelevän henkilön palkka määräytyy KVTES:n (Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus) mukaan, joka koskee useita eri aloja.

Tutustu KVTES:n.


Valtio- ja korkeakoulusektori

Käytössä oma palkkausjärjestelmä, joka määrittelee kuukausipalkat mutta ei yhtenäisiä palkkataulukoita. Kuukausipalkka määräytyy tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen mukaan. Valtiolla on käytössä virastokohtaiset järjestelmät, jotka perustuvat sopimusalakohtaisiin virka- ja työehtosopimuksiin.

Katso Valtion virka- ja työehdot 2020–2022.