Historian Opiskelijain Liitto ry

Historiestuderandenas Förbund rf

Turun yliopisto

Yleinen historia

Yleinen historia on maailman historiaa. Tutkimuksen kenttä on ajallisesti ja maantieteellisesti rajaamaton, joten opiskelija voi keskittyä häntä kiinnostaviin aikakausiin ja alueisiin. Oppiaineen erityisosaaminen painottuu uuteen ja uusimpaan aikaan, ja samalla pyrimme ymmärtämään ja selittämään usein nykyhetkeen asti ulottuvia ilmiöitä ja prosesseja. Erityisenä vahvuutenamme on monipuolinen Euroopan ja Pohjois-Amerikan historian tuntemus, joka auttaa ymmärtämään eurooppalaisen maailman suhdetta muihin kulttuureihin ja globalisoitumiseen. Myös suomalaisten liikkuvuus maailmalla sekä heidän roolinsa kansainvälisissä ja ylirajaisissa prosesseissa sekä ympäristöhistoria ovat yleisen historian keskeisiä tutkimusteemoja.

Erityisosaamista kuvaavia pro gradu -tutkielmia:

2011 – Sinivaara, Erkki: Punaöljyä Itämerellä – neuvostotankkeri Antonio Gramscin vuosina 1979 ja 1987 aiheuttamat öljyvahingot suomalaisten sanomalehtien kertomana

2011 – Ravenscroft, Maija: Unbalanced America: The Economist-viikkolehti ja Ronald Reaganin budjettipolitiikka vuosina 1980-1989

Gradutietokanta: http://www.hum.utu.fi/projects/historia/yh/gradut/

Kulttuurihistoria

Kulttuurihistorian tutkimuksen vahvuusalueita ovat tutkittavan aikakauden suhteen keskiaika ja uuden ajan alku sekä ajanjakso 1800-luvun lopulta nykypäivään. Temaattisia vahvuusalueita ovat populaari- ja mediakulttuurin tutkimus, tilan, ympäristön ja aineellisen kulttuurin tutkimus sekä sukupuolihistoria. Tärkeä vahvuusalue on myös oman tieteenalan perusteiden tutkimus. Vahvuusalueisiin sisältyviä ja niistä osin kehittyviä painotuksia ovat tiedon ja ajattelun, kokemuksen ja tunteiden historia. Opinnoissa on paljon valinnaisuutta ja mahdollisuuksia erikoistua jonkin tietyn kulttuurihistorian osa-alueen opiskeluun. Jo perusopinnoissa voi aloittaa erikoistumisen esimerkiksi jonkin maan, teeman tai aikakauden kulttuurihistoriaan.

Erityisosaamista kuvaavia pro gradu -tutkielmia:

2013 – Vainionpää, Suvi: ”Ihmisiä, ihmisiä, ihmisiä! Tuhansittain!” Rock-antropologi Timo Saarniemen raportit TVO:lta vuosina 1984-2005.

2012 – Sutinen, Asta: Luokan ja sukupuolen ristiriitoja. Juurakon Hulda -elokuva suomalaisen yhteiskunnan tulkitsijana ja rakentajana 1930-luvulla.

Gradutietokanta: http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/kulttuurihistoria/opinnaytteet_ja_julkaisut/opinnaytteet/

Suomen historia

Suomen historian uusimmissa hankkeissa tutkitaan teknologian ja sukupuolen suhdetta sekä talouselämän verkostoja ja sosiaalista pääomaa. Oppiaineen vahvuuksia tutkimuspuolella ovat Suomen vanhempi historia, ympäristöhistoria ja sukupuolihistoria. Ajankohtaista tietoa tutkimuksesta, opetuksesta ja työllistymismahdollisuuksista löydät näiden sivujen lisäksi oppiaineen omasta Histofriikki-lehdestä.

Erityisosaamista kuvaavia pro gradu -tutkielmia:

2012 – Helin, Pentti: Säännöstelyyn luottaen ja kansalaisista huolehtien. Taloudellinen puolustusvalmistelu Suomessa vuosina 1924 – 1939

2012 – Kallio, Maria: Lupaus lahjasta, toivo täyttymyksestä – keskiaikaiset testamentit Turun hiippakunnassa

Gradutietokanta: http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/suomenhistoria/julkaisut/progradut/

Suositut maisteriohjelmat historian oppiaineissa:

Master’s Degree Programme in Baltic Sea Reagion Studies
Master’s Degree Programme in European Heritage, Digital Media and the Information Society

Suositut sivuainekokonaisuudet

 - Museologia (25 OP)
- Suomen historian arkistolinja (80 OP)

Sirkkala
Historian oppiaineet sijaitsevat Sirkkalan kasarmilla aikaisemmin sotilassairaalana toimineessa keltaisessa rakennuksessa (Kaivokatu 12). Yleisen historian tilat ovat talon ensimmäisessä, Suomen historian toisessa ja kulttuurihistorian kolmannessa kerroksessa.

Poliittinen historia

Poliittisen historian alku ajoittuu vuoteen 1965. Humanistinen tiedekunta päätti perustaa kyseisenä vuonna poliittisen historian professuurin viran. Tätä tehtävää suorittamaan valittiin Juhani Paasivirta. 1974 poliittinen historia siirtyi Turkuun perustetun yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan alaisuuteen ja 1993 siitä tuli oppiainelaitos.

Poliittinen historia eroaa perinteisestä historian tutkimuksesta siinä, että sen pääpaino on suuntautunut lähelle nykyhetkeä. Tarkoituksena on oppia ymmärtämään ja jäsentämään nykypäivää sen historiallisen kontekstien kautta. Tutkimuskohteina voivat toimia esimerkiksi poliittiset instituutiot, poliitikot, kansalaisyhteiskunta ja media.

Poliittinen historia on onnistunut vastaamaan 2000-luvun haasteisiin ja oppiaine on suosittu. Turussa opiskelijoita on noin 450, joista pääaineopiskelijoita noin 200. Jatko-opiskelijoita on noin 40.

Turun poliittisen historian perinteisinä vahvuuksina ovat olleet Suomen sisä- ja ulkopolitiikka. Uusia aluevaltauksia ovat olleet Juhani Myllyn johdolla toteutettu Eduskunnan 100-vuotisprojekti ja Eduskuntatutkimuksen laitos, Ville Pernaan Median ja politiikan suhteisiin liittyvät hankkeet, Mühlhahnin ja Dong Wangin johdossa ollut Kiina-tutkimus ja viimeisimpänä Louis Clerckin European Studies

Mihin sitten poliittisesta historiasta valmistuu ja sijoittuu työelämässä? Perinteisiä työllistäjiä ovat olleet valtio, kunnat ja järjestöt. Näiden lisäksi media-alat ja yritykset palkkaavat alalta valmistuneita. Poliittinen historia antaa siis laajat valmiudet työskennellä laajalla kentällä ja hyvin erilaisissa ympäristöissä.

Poliittisen historian opiskelu edellyttää kykyä toimia itsenäisesti ja oma-aloitteisesti, sillä suurin osa opinnoista koostuu itsenäisestä työskentelystä. Tämä ei tosin tarkoita, että kaikesta tulisi selvitä yksin, sillä jokaisen opiskelija tekee henkilökohtaisen opinto suunnitelman ja saa niin sanotun hops-ohjaajan, joka auttaa opiskelijaa ongelmatilanteiden ilmentyessä.