Historian Opiskelijain Liitto ry

Historiestuderandenas Förbund rf

Historia

Historian Opiskelijain Liiton synty ajoittuu 1960-luvulle, aikaan jolloin perustettiin uusia yliopistoja maakuntiin. Kun aineen opiskelumahdollisuudet ja opiskelijamäärät lisääntyivät, kaivattiin järjestöä eri yliopistojen historian opiskelijoiden yhteistyöelimeksi. Perustajina olivat vuonna 1966 Jyväskylän Tosine, Tampereen Patina, Helsingin Kronos ja Turun Kritiikki, ja liitto rekisteröitiin virallisesti 1967. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Jyväskylän Reino Rantanen. Myöhemmin 1970-luvun kuluessa mukaan liittyvät myös Oulun Tiima, Joensuun Varnitsa ja Turun Kleio.

Edunvalvojana toimiva liitto pyrki edistämään opiskelijoiden työelämään sijoittumista, yhtenäistämään aineen oppisisältöjä ja parantamaan opiskelijoiden asemaa yliopistoissa. Se julkaisi myös omaa Fakta-lehteään vuosina 1967-1973, jota toimitettiin pääosin Kronoksen voimin. Erityisesti 1970-luvulla liittoa leimasi, kuten suurinta osaa muitakin ajan opiskelijajärjestöjä, vasemmistolaisuus ja sen toimintatapoihin tulivat mukaan lakot, mielenosoitukset ja julkilausumat. Suomi-Neuvostoliitto- ja Suomi-Kuuba-seuroihin kuuluva Hol antoi vuonna 1974 esimerkiksi ohjeita jäsenjärjestöille laajan solidaarisuuskampanjan järjestämisestä reaktiona Chilen sotilasvallankaappaukseen. Politisoituneet jäsenjärjestöt kiistelivät aika ajoin myös liiton hallinnasta ja sen puheenjohtajuudesta, josta esimerkkinä riita Kronoksen ja Tosineen välillä 1974 sekä Kleion edustajan valinta kyseisen ainejärjestön ulkopuolelta. Liiton aktiivisuus heikkeni huomattavasti 1970-luvun kuluessa, kun sen jäsenjärjestöjen taloudelliset tilanteet huonontuivat.

Opiskelijaradikalismin laannuttua liitosta tuli ajan myötä polittisesti sitoutumaton järjestö, joka pyrki opiskelijoidensa edunajoon rakentavin keinoin. Liiton toiminta virkistyi vähitellen ja 1980-luvun alussa sen uusia jäseniä olivat Helsingin Historicus, Polho ja Taso. Myös kiistat liiton puheenjohtajista saatiin sovittua ja puheenjohtajuuskierto vakiintui jälleen 1980-luvulla, joskin liiton Helsinki-keskeisyys huolestutti ainakin Tosineen edustajia. Vuosikymmenen lopulla liitto käynnisti oman julkaisutoiminnan, jonka pyrkimyksenä oli madaltaa opiskelijoiden kynnystä julkaista tieteellistä tekstiä.

Itä-Euroopan maiden vapautuessa liitto lähti vuonna 1989 mukaan perustamaan alan kansainvälistä opiskelijajärjestöä ISHA:a (International Students of History Association). Alkuinnostuksen jälkeen kiinnostus ISHA:n toimintaa kohtaan kuitenkin väheni, sillä kansainvälinen järjestötoiminta vei voimavaroja liiton omasta toiminnasta, joka kärsi aika ajoin talousvaikeuksista. Työtaakan lisääntyminen tuli esille joidenkin 1990-luvun taitteen Hol-seminaarien jäädessä pitämättä. Jäsenistön keskuudessa heräsi myös keskustelua siitä, tuleeko Hol menettämään merkityksensä ISHA:n olemassaolon takia. ISHA:n perustamisen jälkeen siihen liityttiin ainoastaan kaupungeittain, sillä Holin kaltaiset kansalliset kattojärjestöt olivat Euroopassa harvassa. Nykyisin ISHA:lla on vain kaksi aktiivista jaostoa Suomessa, Turussa ja Helsingissä, eikä kansainvälisen järjestön katsota olevan uhka kansallisella tasolla toimivalla Holille.

Suurimpana haasteena on ollut aina maantieteellisesti laajalle alueelle levittäytyneen liiton tiedonkulku. Pitkät kulkuyhteydet ovat tarjonneet arjen haasteita ja pitäneet liiton toimijoiden kohtaamiset harvassa. Vuosituhannen vaihteessa Hol järjesti edelleen seminaareja ympäri Suomea, mutta niiden kävijämäärät olivat usein vähäisiä. Jäsenjärjestöjen keskinäinen yhteydenpito kuitenkin helpottui uusien viestintäteknologioiden myötä. Liitto on alkanut julkaisemaan omaa blogia vuodesta 2012 ja pyrkinyt lisäämään näkyvyyttään jäsenjärjestöjen opiskelijoille sosiaalisen median välityksellä. Lisäksi Holin uudistustyötä on jatkettu etenkin vuonna 2013 käyttöön otettujen uusien verkkosivujen parissa. Viime vuosina myös liiton seminaarien osallistujamäärät ovat olleet huomattavassa kasvussa.

Suurimmassa avainasemassa ovat kuitenkin aina olleet ja tulevat myös olemaan, aktiiviset toimijat. Joka vuosi reilu tusina historian opiskelijaa ympäri maata ottavat haasteen vastaan ja lähtevät edustamaan ainejärjestöjään ja ajamaan historian opiskelijoidensa yhteistä etua.

Liiton historiasta löydät lisätietoa seuraavista teoksista:

Heikkinen, Simo et al. (toim.)(2003), Patinan neljä vuosikymmentä 1963-2003. Juhlakirja. Tampere: Patina.

Puikko, Jyrki (2008), ”Järjestösuhteita kansallisella ja kansainvälisellä tasolla”. Teoksessa: Green, Tuomas et al. (toim.): Suolankeittäjien Heimo. Varnitsa ry:n historia 1970-2008. Saarijärvi: Varnitsa. 91-97.

Åke, Tiina (2009), Edunvalvontaa ja yhteiseloa. Tosineen historia 1959-2009. Jyväskylä: Tosine.