Älä häpeä omaa tietämättömyyttäsi – Sinä päätät mitä tiedät!

Häpeä on osa jokaisen meidän opiskelijan elämää. Tämä usein räjähdyksen tai romahduksen kaltaiseksi kuvattu sisäinen tunne pystyy valtamaan niin vauvan kuin vanhuksen mielen ja se ei helpota hevillä. Häpeää usein vielä pahentavat sen mukanaan tuomat seurannaiset reaktiot punastumisesta apatiaan, mitkä lisäävät pahan olon tunnetta, joka osalla meistä voi jatkua pidempään koko elämään vaikuttavan häpeälamaannuksen muodossa. Tällaisten tapausten ennalta ehkäisemisen vuoksi Hol-blogissa käsitelläänkin tällä kertaa häpeän ehkäisemistä sen yhden alalajin kautta, mikä on erityisen tuttu akateemisissa piireissä: häpeä omasta tietämättömyydestä.

Häpeä omasta tietämättömyydestä on ilmiönä tuttu monelle opiskelijalle. Se ilmenee yleensä opintojen alussa tai sen varrella kesken keskustelujen, luentojen tai akateemisten tekstien selailun. Näiden opiskelijan arkipäivän tilanteiden keskellä meistä jokainen jossain vaiheessa joutuu toteamaan itselleen hiljaa ajatuksissaan: En tiedä, mihin suureen filosofiin, teoriaan, tai uuteen teokseen tässä taas viitataan. Vaikka tämä varsin inhimilliseltä ja pieneltä kuulostava toteamus saattaa vaikuttaakin osalle lukijoista harmittomalta, on se usein kokijalleen kaikkea muuta. Oman tietämättömyyden kohtaaminen ja etenkin tunnustaminen on meistä kaikille vaikeaa, minkä takia koemmekin siitä häpeää. Tähän ikävään tunteeseen meistä jokainen reagoi omalla tavallaan aina suurista suunnitelmista lukea kaikki tieteen klassikot yleisestä keskustelusta syrjään jäämiseen oman tiedon puutteen takia. Kumpikaan toimintamalli ei ole kuitenkaan se oikea tapa päihittää tätä häpeän alalajia.

Ensimmäiseksi oman tietämättömyyden häpeän käsittelyn kohdalla on hyvä todeta alkuun, että tiedon määrä maailmassa on loputon.  Jo pelkästään tärkeimpinä tiedonlähteinämme pitämiämme kirjoja Google Booksin vuonna 2010 teettämän arvion mukaan on julkaistu maailmassa noin 129 864 880 kappaletta. Googlen laskuista kuitenkin puuttuivat lukuisat eri lehdet, nettijulkaisut tai tieteelliset artikkelikokoelmat, mitkä pidentäisivät entisestään jo loputtomalta tuntuvaa lukulistaa. Tietoa, jota voisi haalia on siis loputtomasti, mihin ei elämää kannata missään nimessä kuluttaa. Tämän varsin rationaalisen ajatuksen myöntäminen itselleen on ensimmäinen askel tietämättömyyden häpeän torjumisessa, koska se asettaa meille oman ihmisyytemme rajat, jonka jälkeen on hyvä lähteä asettamaan itselleen ne henkilökohtaiset.

Omaa rooliamme henkilökohtaisen tietomme rajoja muodostaessa on nähtävä itsensä suvereenina rajojen piirtäjänä. Me itse siis päätämme loppupeleissä, minkälaisia tietoa ja taitoja keräämme yhteiskunnan meiltä edellyttämän omaa ammattiosaamistamme kehittäessä. Tässä prosessissa osittain auttavat tietysti niin yliopistojen erilaiset kirjapaketit, opintokokonaisuudet, tukipalvelut kuin muut kanssa ihmiset. Projektin vetovastuu on kuitenkin täysin sinulla, joka tietää, että riittääkö oma mielenkiintosi Minna Canthiin perehtymiseen tai tarvitseeko sinun elämäntavoitteesi saavuttaakseen tutustua Pierre Bourdieun teorioihin. Tietoa voi tietysti hankkia pelkkä yleissivistys tavoitteenaan, mutta samalla on myös hyvä pysähtyä pohtimaan sen tarpeellisuutta itsellesi ja voisiko saman ajan käyttää itseään enemmän kiinnostavien ja omaa ammattiosaamista kehittävien aiheiden parissa. Omien tiedon rajojen määrittäminen on siis lopulta erilaisten tietojen arvottamisesta elämässä ja tämä päätös osaltaan auttaa poistamaan taas turhan häpeän tunnetta.

 

Sen lisäksi, että itse päätämme oman tietomme rajoista, niin samalla päätämme paikoista, mistä haemme sitä. Vaikka edellisissä kappaleissa onkin lukemisen merkitystä tiedon hankinnan menetelmänä, niin me historian opiskelijoina tiedostamme ehkä kaikista parhaiten sen, että muutkin tiedon lähteet ovat yhtä tärkeitä aina podcasteista TV-ohjelmiin. Osittain tämä nykyajan tiedon lähteiden rajaton valikoima antaakin mahdollisuuden meistä jokaiselle valita itselleen se sopivin kanava niin tieteellisen kuin viihteellisen tiedon kartuttamiselle. Etenkin myös jälkimmäisen tiedon laadun kartuttaminen on myös tärkeää. Vaikka Temptation Island – ohjelman juonenkäänteillä ei välttämättä maisterinpapereita saisikaan, niin ainakin niissä on aiheita, joista meillä kaikilla löytyy sanottavaa.

 

Oman tiedon jakaminen onkin yksi tärkeimmistä häpeää poistavista keinoista, koska oman osaamisen esille tuominen siihen sopivissa eri asiayhteyksissä on tärkeä asia oman itsetunnon kehittymisen kannalta. Kun ihmiset esimerkiksi pääsevät puhumaan tasavertaisesti erilaisista elämän aiheista, niin tiedon monipuolisen luonteen huomioon ottaen keskusteluissa tulee aina hetkiä, joiden kautta jokainen siihen osallistuva pääse puhumaan. Tämä yhdenvertaisuus lisää yhteisöllisyyttä ja samalla vähentää yksilöiden häpeän tunnetta omasta tietämättömyydestään, kun ympäristö keskustelulle on kaikkia kannustava. Oman tietoisuuden ylikorostaminen kuitenkaan ei keskusteluissa ole suotavaa, koska se on vain yksi herruustekniikka, jolla tietoisesti pyritään esimerkiksi luomaan keinotekoista hierarkiaa tai poissulkemaan yksilöitä keskustelusta. Tämän takia kaikille yliopistossa onkin tärkeä vastuu ylläpitää tasavertaista vuorovaikutuksen ilmapiiriä yllä.

 

Oman tietämättömyyden häpeä on siis tunne, joka syntyy pitkälti yhteisön toimintamallien ja yksilön oman ajattelun yhteisvaikutuksesta. Meillä jokaisella historian opiskelijalla ympäri Suomea on tärkeä yhteisvastuu, että emme anna tietämättömyydestä aiheutuvaa häpeän tunteen vaikuttaa itseemme tai toisiin kanssa ihmisiimme pitkää aikaa. Tätä kautta annamme kaikille meille tasavertaiset mahdollisuudet tulla sellaisiksi osaajiksi kuin haluamme!

 

Juho Kankare

Kirjoittaja on Holin taloudenhoitaja 2018 ja paremmasta maailmasta haaveksia

 

 

Uuden yhteisön kynnyksellä – 1500- ja 1600 -luvun tutkimuksen päivä 24.1.2019

Kun itse kiinnostuin lapsena historiasta, pidin erityisesti kaikesta vähän makaaberista ja kummallisesta, joita pidin perustavanlaatuisen keskiaikaisina ilmiöinä: noitavainoista, kerettiläisten polttamisesta roviolla, pyöveleistä, hirviöistä, yksisarvisista, hulluista tiedemiehistä, jotka sekoittelivat alkemistisia cocktailejaan ja varastivat ruumiinosia hautausmailta, sen sellaisesta. Kuitenkin jossain kohtaa kävi ilmi, että nämä eivät sitten olleetkaan varsinaisesti keskiaikaisia ilmiöitä, vaan kuuluivat outoon aikakauteen nimeltä Uuden ajan alku, englanniksi Early Modern tai Premodern. Kaikkea tätä vielä tietysti sekoitti se, että muun muassa Suomessa ”keskiaika” jatkui suorastaan hävyttömän pitkään, kuten monessa muussakin paikassa.

Einblattdruck zu einer Hexenverbrennung in Derenburg (Grafschaft Reinstein) 1555

Uuden ajan alku tuntuu monista edelleen hiukan väliinputoajalta vanhojen aikojen tutkimuksessa, erityisesti tutkimusyhteisöjä ajatellen. Antiikintutkimus on selkeä kokonaisuus, joka usein on erotettu yliopistoissa myös muista historian aikakausista, useimmiten kielentutkimuksen piiriin. Keskiaika on saanut monissa paikoissa, esimerkiksi Tampereella, merkittävää jalansijaa. Molemmilla aikakausilla on omat, vakiintuneet tutkimusyhteisönsä ja konferenssinsa, Suomen lisäksi myös kansainvälisesti.

Valmistumisen kynnyksellä olevien opiskelijoiden ja uusien tutkijoiden ei ole näin ollen vaikea löytää omiaan. Mutta toisin on uuden ajan alun, varsinkin aikakauden keskivaiheen eli 1500- ja 1600-lukujen laita. Olen huomannut tämän karvaasti jo muutaman vuoden ajan, mutta erityisesti tänä vuonna aloitettuani tohtoriopinnot. Satun nimittäin sattuneesta syystä, jos toisestakin tuntemaan kumman paljon sekä antiikki- että keskiaikaväkeä, ja olen kadehtien katsonut sitä, miten tiiviitä yhteisöjä molemmissa on.

Winterlanschap met schaatsers, Hendrick Avercamp, ca. 1608, Rijksmuseum, Amsterdam.

Vaikka esimerkiksi Tampereen Trivium ja Turun TUCEMEMS sisällyttävät toimintaansa myös uuden ajan alun, ei tämä korvaa spesifimpiä yhteisöjä. Sellaisia varhaismoderneihin aikakausiin liittyen ovat esimerkiksi Suomen 1700-luvun tutkimuksen seura ja 1800-luvun tutkimuksen verkosto, joiden mallit ovat erittäin lupaavia.

Siispä: pitkän esipuheen jälkeen yritän päästä asiaan. Olemme pohdiskelleet parin viime vuoden aikana viinilasillisen tai kahvikupillisen äärellä monen 1500- ja 1600-luvun tutkijan kanssa siitä, että asialle on syytä tehdä jotain.

Siispä jotain suurta on tapahtumassa: tammikuun 24. päivä 2019 Turussa järjestetään 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivä. Päivän tarkoituksena on koota yhteen suomalaisia, eri yliopistoissa ja eri oppiaineissa kyseisestä aikakaudesta kiinnostuneita opiskelijoita ja tutkijoita. Kynnys on hyvin matala, ja myös esimerkiksi graduvaiheessa olevia opiskelijoita kannustetaan tulemaan mukaan. Päivään ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet: voi tulla vain kuunteluoppilaaksi, mutta myös ehdotuksen omaa esitelmää varten voi lähettää: Deadline tälle on 7.12.2018. Toivomme tähän enintään sivun mittaisen tekstin siitä, mitkä oman kiinnostuksen kohteet ovat / mitä esimerkiksi oma gradu käsittelee, ja tämän voi lähettää allekirjoittaneelle simpen(at)utu.fi

Tämä seminaari on jo saanut runsaasti kiinnostusta ympäri Suomea, joten kokemus lienee samankaltainen eri yliopistoissa. Tarkoituksena on tammikuussa kartoittaa alan ihmisten määrää ja miettiä jatkoa, mahdollisesti 1700- ja 1800-lukujen tutkimusverkostojen kaltaista, myöhemmin jopa kansainvälistä mallia.

Tapahtumaa kannattaa seurata myös Facebookissa!

 

Saara Penttinen

simpsen(at)utu.fi

Kirjoittaja on tänä vuonna Turun yliopiston yleisessä historiassa tohtorikoulutettavana aloittanut 1500- ja 1600-lukujen tutkija ja yksi tulevan tutkimuspäivän järjestäjistä. 

FUKSIT HOI! Tai miksi ei muutkin.

Nyt on pää pyörällä, opinnot ovat juuri alkaneet ja informaatiota tulee joka suunnasta. Ei hätää, nyt sitä tulee lisää. Olet varmaan kuullut omasta ainejärjestöstäsi historian opintojen parissa? Oletko kuitenkaan kuullut Historian Opiskelijain Liitosta, eli tuttavallisemmin Holista? Nyt kerron sinulle siitä.

Historian Opiskelijain Liitto on kaikkien Suomen yliopistojen historian ainejärjestöjen muodostama liitto. Siihen kuuluu 11 ainejärjestöä. Nämä ainejärjestöt ovat Kritiikki ry (Turku), P-klubi (Turku), Kronos ry (Helsinki), Polho ry (Helsinki), Taso ry (Helsinki), Varnitsa ry (Joensuu), Patina ry (Tampere), Tosine ry (Jyväskylä), Tiima ry (Oulu), Kleio rf (Turku) ja Historicus rf (Helsinki). Mikäli kuulut johonkin edellä mainittuun ainejärjestöön, tai olet ajatellut liittyväsi jossain kohtaa, Hol kuuluu sinulle.

Historian Opiskelijain Liitto ajaa kaikkien historian opiskelijoiden etuja. Holin jäsenenä saat rahanarvoisia etuja erilaisista museoista sekä olet tervetullut Holin tapahtumiin, kuten seminaareihin, joita järjestetään aina syksyllä ja keväällä. Syksyn seminaarin järjestää tänä vuonna Patina ry 16.-18.11, joten tervetuloa Tampereelle! Seminaariohjelmaan kuuluu luento-osuuden lisäksi myös erilaista iltaohjelmaa, ja niissä pääsee näkemään myös muita yliopistoja ja historian opiskelijoita ympäri Suomea. Seminaareissa jaetaan osallistujille myös upea Holin lehti Holkki. Tänä kesänä päivitetty lista museoalennuksista löytyy Holin nettisivuilta Hol.fi kohdasta jäsenedut. 

Opiskelijakortti ja Hol-tarra

Hol jakaa sosiaalisessa mediassa tärkeitä päivityksiä niin työelämään kuin muuhun historian opiskeluun liittyen. Tervetuloa seuraamaan meitä Facebookiin ”Historian Opiskelijain Liitto” ja Instagramiin @historianopiskelijainliitto.

Jokaisella ainejärjestön hallituksella on oma Hol-vastaava. Hol-vastaavalta voi aina kysyä lisää kaikesta Holiin liittyvästä, tai no miksei muustakin. Kaikkien ainejärjestöjen hallitukset varmasti esittäytyvät teille jossain kohtaa, elleivät ole esittäytyneet jo, joten pistäkää mieleen ne Hol-vastaavan kasvot.

No, miten pääset Holin jäseneksi, ja miten pääset nauttimaan museoalennuksista? Sinun ei tarvitse tehdä mitään muuta, kuin liittyä oman opinahjosi ainejärjestön jäseneksi (johonkin edellä mainituista järjestöistä) ja pyytää kyseisen ainejärjestön hallituksen Hol-vastaavalta tarra opiskelijakorttiisi. Tarrassa lukee Hol ja kyseistä tarraa näyttämällä olet oikeutettu saamaan alennuksen niissä museoissa, jotka Holin nettisivuilla näkyvät. Helppoa, eikö.

Tervetuloa opiskelemaan tai jatkamaan opiskeluja historian parissa!

 

Marjaana Tuominen
Holin sihteeri

Kaukopartioretkellä Saksassa

Patinan Hol-vastaava täällä tervehtii teitä Saksanmaalta Bremenin vapaasta hansakaupungista! Rakennukset ovat kauniita ja historia kukkii läsnäolollaan lintusten laulellessa Bürgerparkin vienosti lepattavissa puissa. Moni asia on täällä toisin, osa on samoin. Lämpötilathan täällä ovat oikein korkiat. Niin korkiat että paukkupakkasiin tottunut metsien mies joutuu hikoilemaan oikein olan takaa. Ruoka ja alkoholi täällä ovat halpoja, joskin jälkimmäistä tuntuu kuluvan enemmän kuin edellistä.

Bremenin kaupungintalo. Lähde: Pixabay 

Mutta mikä täällä sitten on niin erilaista? Monet asiat. Ihmiset kävelevät läheltä, eivätkä anna omaa tilaa. Bussipysäkeillä humalaiset saksalaiset saapuvat puhumaan kanssasi säästä ja jäävät juttelemaan kanssasi siihen asti, kunnes keksit jonkun tekosyyn paeta paikalta. Pankkikortit eivät käy juuri missään, sillä sellainen muoviroska ei saksalaiselle kelpaa. Pyöröovet tuntuvat myös aiheuttavan ahtautta saksalaisten etumuksissa, sillä näitä liikenteenhidastajia on joka paikassa. Muutoinhan täällä pärjäilee oikein hyvin.

Opiskelutavat ovat myös erilaisia. Useimmat kursseista ovat seminaaripohjaisia, eli jokaista seminaaria varten luetaan artikkeleja, joista sitten keskustellaan nelisen tuntia viikossa. Miellyttävää ja kivaa. Yhdellä seminaareistani oli lisäkseni vain kolme muuta osanottajaa joten keskustelua jouduttiin ylläpitämään intensiivisesti yhdessä. Kursseja riittää laidasta laitaan aina globalisaatiosta 1500-luvulta eteenpäin aina Argentiinan lähihistoriaan asti. Game of Thronesia rakastavalle löytyy kursseja, joissa kyseistä sarjaa tutkitaan kansainvälisen politiikan teorioiden näkövinkkelistä. Paljon mielenkiintoista siis löytyy. Turismin ongelmista kiinnostuneet saavat noppia käymällä kurssinsa kanssa seuramatkoilla luomassa turismin ongelmia.

Jalkapallo on saksalaisille elämän yksi tärkeimmistä asioista. Meillä Bremenissä on oikein hieno joukkue: Werder Bremen, ensirakkauteni jalkapallon suloisessa maailmassa. Minulla on outo tapa kannattaa joukkueita, jotka ovat sarjataulukon alapäässä. Esimerkkeinä voisin sanoa HPK ja nyt Werder Bremen, sekä tietenkin Suomen jalkapallomaajoukkue. Werder Bremenillä eli tuttavallisesti SVW:llä on kauniita kannatuslauluja, joita Olli teille varmasti mielellään laulaa, jos nätisti kysytte.

Ihmiset tietävät täällä outoja asioita Suomesta. Okei tietenkin yleisimmät löytyvät, kuten Muumit, eukonkanto, Finlandia-vodka ja sauna. Mielenkiintoisempi tapaus oli esimerkiksi nuori mies, joka tiesi Suomen paikkakunnista vain Pihtiputaan ja Helsingin. Helsingin minä opetin, sillä hän kuvitteli Suomen pääkaupungin olevan Oslo. Pihtiputaan tuntemisesta en sen tarkemmin kysellyt. Toinen henkilö osasi sanan suomeakin! Tuo sana tosin oli ”keskuskauppakamari”, jonka hänen suomalainen ystävänsä oli hänelle opettanut.

Ihmiset yleisestikin innostuvat, kun kuulevat minun olevan Suomesta. Vaikutan heistä jotenkin eksoottiselta ja oudolta. Eräässä baarissa minulle tarjottiin Lapin kultaa. Tästä kunniasta kieltäydyin nätisti ja totesin ottavani mieluummin siivun Finlandiaa.

Löysin myös ruoan, josta tuli välittömästi lempiruokani heti mustan makkaran jälkeen: Bremeniläisen knippin. Tuohon ihanaiseen jauhelihapihviin on työnnetty siasta kaikki se, joka ei rikkaammille kelpaa. Tuo ihanuus tarjoillaan paistettujen perunoiden, suolakurkkujen ja sipulien kera. Kun tämän huuhtoo alas ihanaisella suodattamattomalla pilsnerillä, ei Jehovantodistajien markkinoima taivaspaikka enää kiinnosta, sillä olen siellä jo.

Bremen on kaunis paikka ja täällä on hyvä elää! Hyvää kesää kaikille. Nähdään HOL-semmassa!

Ps. Sämpylät on täällä tosi hyviä. Lisäksi täällä syödään jotain ihmeen Finlandese-patonkia, joka muistuttaa Citymarketin kauppiaan patonkia.

Terveisin, Järvis-Henrik

 

Politiikkaa, aatteita ja kansainvälisiä suhteita – Mikä ihmeen poliittinen historia?

Kaikissa Holin jäsenjärjestöissä ei opiskella perinteisimpiä historia-aineita, kuten yleistä historiaa tai Suomen historiaa. Yhden poikkeuksen muodostaa Turussa ja Helsingissä opiskeltava poliittinen historia. Mitä poliittinen historia sitten on ja miten se eroaa muista historia-aineista?

Turussa opetettavan poliittisen historian ja Turun muiden historia-aineiden välillä on suuria eroja. Opiskelijoiden keskuudessa tuttavallisemmin polhissana tunnettu poliittinen historia sijoittuu yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan, kun taas Turun muut historia-aineet ovat humanistisessa tiedekunnassa. Myös tutkintojen välillä on eroja, sillä poliittisen historian opiskelijat tähtäävät valtiotieteiden maistereiksi muiden historiatieteiden opiskelijoiden valmistuessa filosofian maistereiksi. Poliittista historiaa lähimpänä Turussa on hieman yllättäen valtio-oppi, ja oppiaine kuuluukin Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitokseen. Hakukohteen opiskelijat aloittavat opintonsa poliittisen historian ja valtio-opin linjalla ja valitsevat pääaineensa ensimmäisen vuoden aikana.

P-klubin jäsenistö vappuna 2018. (Kuva: Vilma Hilden)

Poliittisen historian tutkimuskohteet ja teemat eroavat myös muista historia-aineista. Ranskan suurta vallankumousta vuonna 1789 on pidetty yleensä takarajana poliittisen historian tutkimuskohteille niiden ulottuessa aina nykypäivään saakka. Tutkimuskohteiden joukko on varsin kirjava sisältäen perinteistä sota- ja aatehistoriaa, politiikan, presidenttien ja puolueiden historiaa sekä kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin historiaa. Mahdollisuuksia esimerkiksi gradun aiheeksi on siis runsaasti. Yhteistä kuitenkin kaikille tutkimuskohteille on niiden yhteiskunnallinen ulottuvuus sekä sijoittuminen pääsääntöisesti viimeisen noin 200 vuoden ajalle.

Oppiaineen opiskelijat työllistyvät laajasti eri työnantajasektoreille, eikä poliittisesta historiasta valmistu suoraan tiettyyn ammattiin. Perinteisesti ajateltuna moni poliittisen historian lukija päätyy virkamieheksi ministeriöihin, kansainvälisiin tehtäviin, järjestöihin, viestintäalalle tai esimerkiksi koulutuksen pariin.

Turun poliittisen historian ja muiden historiatieteiden väliltä löytyy eroja myös opiskelijajärjestöjen osalta. Tumman sinisistä haalareista tunnistettavat poliittisen historian opiskelijat kuuluvat yhdessä valtio-opin lukijoiden kanssa P-klubiin, kun taas mustista viitoistaan tunnetut historian opiskelijat ovat Kritiikki ry:n jäseniä. Toistensa toimistonaapureita olevat järjestöt muodostavatkin tietynlaisen viha-rakkaussuhteen. P-klubi on kuitenkin monella tavalla Holin poikkeus, sillä siihen kuuluvat valtio-opin opiskelijat ovat myös Holin jäseniä.

Turun poliittinen historia on kaiken kaikkiaan yhdistelmä hyvin erilaisia tutkimusintressejä ja teemoja. Kaikkia tutkijoita ja opiskelijoita kuitenkin yhdistää jonkinlainen kiinnostus yhteiskunnan prosesseihin viimeisen reilun 200 vuoden ajalta.

 

Mikko Järvi
Holin työelämävastaava ja P-klubin edustaja

Historian opiskelijoille löytyy töitä – Mielikuvat humanistisista aloista kuitenkin usein negatiivisia

Helsingin Sanomat käsitteli humanististen alojen suosion laskua ja aloihin liittyviä mielikuvia 17.3. julkaistussa artikkelissaan, Humanististen alojen suosio laskee, eikä kaikkia opiskelupaikkoja edes saada täyteen – ”Mielikuvat ovat todella vahvoja ohjaajia”.

Artikkelin mukaan humanististen alojen suosio on laskenut selvästi viime vuosina, kun taas kauppatieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen ovat olleet suurimpia nousijoita. Yhdeksi syyksi humanististen alojen laskuun esitetään aloihin liittyvät mielikuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa humanistien työllistymiseen liittyviä negatiivisia mielikuvia. Käsitykseen humanistien valmistumisesta työttömäksi törmääkin usein.

Vastaavatko mielikuvat huonoista työllistymismahdollisuuksista sitten todellisuutta? Yhtenä syynä mielikuvaan lienee humanistien työllistyminen laajasti eri työtehtäviin eri työnantajasektoreille. Opiskelija ei välttämättä työllisty tiettyyn yksittäiseen tehtävään, vaan työskentelymahdollisuuksia valmistumisen jälkeen on useita. Moninaisten työskentelymahdollisuuksien takia yliopistoon hakeville voikin jäädä osin hämärän peittoon, mihin alalta valmistuva työllistyy. Esimerkiksi kaupallisilla tai teknillisillä aloilla työtehtävät ja mahdolliset työpaikat näyttäytyvät usein selkeämpinä kuin humanistisilla aloilla, joilla työskentelymahdollisuuksia voi olla vaikeampi tunnistaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita valmistumista työttömäksi.

Yliopistojen uraseurantakyselyitä vuosilta 2010-2016 hyödyntävän valtakunnallisen Töissä.fi -palvelun mukaan esimerkiksi historiasta valmistuneita työskentelee noin 200 eri työtehtävässä. Vain 3 % kyselyyn vastanneista historiasta valmistuneista oli työttömänä vastaushetkellä. Mielikuva kapeista työskentelymahdollisuuksista ja valmistumisesta työttömäksi ei siis pidä paikkaansa ainakaan historian opiskelijoiden kohdalla.

Humanistien työskentelymahdollisuuksien moninaisuus ja pirstaleisuus voi siis näyttäytyä mielikuvissa uhkana epävarmasta työllistymisestä valmistumisen jälkeen. Humanististen alojen opiskelija voikin joutua tekemään enemmän töitä mahdollisten työtehtävien kartoittamiseksi kuin vaikkapa teknisten alojen opiskelija. Omiin työllistymismahdollisuuksiin voi myös vaikuttaa esimerkiksi lisäämällä poikkitieteellisyyttä opintoihinsa.

Myös humanististen alojen niputtaminen yhdeksi kokonaisuudeksi on voimakas yleistys, sillä työllistymisessä eri pääaineista on selviä eroja. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan hakijoita humanistisille aloille oli vuonna 2017 selvästi yli 10 000 henkilöä. Tähän sisältyy pääaineita aina kielistä historiaan, eikä koko joukko tavoittele samoja työpaikkoja.

Mielikuvat humanistisista aloista ja niiden huonoista työllistymismahdollisuuksista ovat sitkeitä, mutta myös pitkälti perusteettomia. Humanisteja tarvitaan kaikkialla, vaikka mielikuvat viittaisivatkin muuhun.

Mikko Järvi

Holin työelämävastaava

How to survive in Jyväskylä – Selviytymisopas seminaariin

Jotta Jyvääskylän vierailu ei olisi ainoastaan helppoa ja kivaa, piilee rakkaassa kotikaupungissamme enemmän kuin yksi vaaranpaikka.

Koska Jyväskylän paikallisliikenne ei kulje öisin, on syytä varautua palaamaan Kortepohjassa järjestetyiltä jatkoilta takaisin keskustaan kävellen, jos haluaa välttää naurettavan kallista taksiliikennettä. Jalan liikkeellä oleva saattaa huomata ilmiön, joka pahenee mitä lähemmäs Yläkaupunkia saavutaan.

Keskusta on rakennettu ovelasti Harjuksi nimetyn harjun rinteille, mikä näkyy alueen mäkisyytenä. Kauppakatua kävellessä saattaa kuulla pyöräilevän ohikulkijan puuskuttavan itsekseen, että miksei kaupunkia ole nimetty esimerkiksi Mäkikyläksi, sillä lähes tulkoon mihin tahansa suuntaan kulkiessa joutuu kiipeämään eri jyrkkyysasteen mäkiä. Kovakuntoisinkin voi huoletta myöntää olevansa hengästynyt, sillä tähän maaston ei helposti totu. Jatkuva vastatuuli (jälleen kulkusuunnasta riippumatta), tuo mukavan lisähaasteen kävelijöille ja pyöräilijöille.

Keskustan alueelta löytyy suuri määrä muitakin vaaranpaikkoja, kuin sääolosuhteet ja maantieteelliset totuudet. Kauppakadulta löytyy aikoinaan Suomen kalliimmaksi K-marketiksi valittu Kymppi, jonka edessä saattaa välillä myös bongata Saarnamieheksi kutsutun yhdysvaltalaisen lähetyssaarnaajan. Kyseinen miesoletettu liikkuu yleensä Yliopiston kirjaston ja keskustan Kompassin välistä aluetta, ja saattaa kuulostaa aggressiiviselta huutaessaan Jeesuksen toisesta tulemisesta ja syntien tunnustamisesta. Ilman ärsytystä kyseinen persoona on kuitenkin täysin harmiton, ja kuuluu jo olennaisesti kaupunkikuvaamme. Kauppakatua kulkiessa enemmän onkin syytä varoa pyöräliikennettä, jota ei Jyväskylässä tunnu mitkään säännöt koskevat. Merkityt pyörätiet ovat harvoin niille tarkoitetussa käytössä, ja kerran jos toinenkin jalankulkijat kävelevät ajotiellä, jotta pyöräilijät mahtuisivat kulkemaan jalkakäytävällä. Villi-Länsi on läsnä näillä teillä.

Aivan keskustasta löytyy kaupungin ”Stockan kello”, eli Kompassi. Yleisenä kohtaamispaikkana sieltä saattaa kuitenkin kavereidensa lisäksi löytyy lauman teinejä, jotka kylmimmillä säillä kerääntyvät läheisten Kauppojen tuulikaappeihin ja käytäville. Nuorison lisäksi Kompassin elämää värittävät myös iltaisin Bra-anniskeluravintolaan jonottavat pulut (Kesykyyhky, Columba livia domestica) sekä Suomalaisen kirjakaupan istuvat laitapuolen kulkijat. Vaikka tilanne saattaa vaikuttaa aluksi yhtä uhkaavalta, kuin Kauppakadun pyöräliikenne, kaikki kolme ryhmää ovat pääasiassa harmittomia, kunhan niitä ei ruoki tai sen suuremmin huomioi. Joskus pulut saattavat silti nousta ilmaan ja lentää suoraan päin vatsaasi, tällaistakin on keskuudessamme todistettu.

Tämän selviytymisoppaan voit lukea kokonaisuudessaan kevään Holkista!
Haluamme toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleeksi Jyväskylään, ja toivomme, että tämä opas on riittävän kattava seminaariviikonlopusta selviämiseen. Hädän hetkellä kuka tahansa tosinisti neuvoo mielellänsä oikeaan suuntaan!

 

Terveisin Jyväskylän asiantuntijanne

Hanna Juhola ja Fanny Ruonaniemi

Hol kevätseminaari lähestyy!

Historian opiskelijoiden liiton perinteinen kevätseminaari tulee taas yhtä varmasti kuin Matti Nykänen mäkihyppytornista. Seminaarin teemana on alkoholi, jonka moninaiseen historiaan on mahdollisuus tutustua Jyväskylässä 16.-18.3. Seminaari alkaa perjantaina vapaamuotoisemmalla ohjelmalla ja jatkuu lauantaina luento-osuuden ja sitsien, sekä illanvieton merkeissä.

”En minä ihan selvin päin kompuroinut, vaan alkoholilla oli osuutta asiaan.”
Matti Nykänen

Perjantain ohjelma alkaa klo 18.00 Seminaarinmäen kampuksella Musica-rakennuksen Boomboxissa alustavasti vapaan illanvieton merkeissä. Lauantaina aloittelemme klo 10.00 aamukahveilla Seminaarinmäellä Historica-rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Seminaarin luennot pidetään salissa H320, ja niiden aikataulut sekä aiheet tarkentuvat lähipäivinä. 


Sitsit alkavat klo 18.00 Historicalla H320-salissa. Sitsien teemana on seminaarin teemaa mukaillen
KIELTOLAKI Sitsaamisen lopetamme klo 22.00 mennessä, jonka jälkeen jatkamme iltaa anniskeluravintola Freetimessä. Jos sitsit eivät innosta, vaihtoehtoista ohjelmaa on tarjolla Boomboxissa.

Jos tarvitset majoitusta, ilmoittautumisaikaa on 12.2.-25.2.2018, muuten ilmoittautumiseen on aikaa 4.3.2018 saakka. 

 

Ilmoittautuminen suoritetaan tämän linkin takaa löytyvän lomakkeen avulla:

ILMOITTAUTUMISLOMAKE KEVÄTSEMINAARIIN 2018 

Lisää infoa kevätseminaarista on saatavilla tapahtuman Facebook-sivuilta, jotka löytävät täältä:

KEVÄTSAMINAARIN FACEBOOK-TAPAHTUMA

 

Nähkäämme kaikki kevätseminaarissa!

Terveisin

Holin hallitus ja kevätseminaarin 2018 järjestäjät

Kevätseminaarin 2018 ilmoitettiin ensimmäisen kerran sanomalehdissä vuonna 1932 heti kieltolain kumoamisen jälkeen. Holin hallituksen saamien tietojen mukaan ohjelmaan ei ole tullut sen jälkeen muutoksia 


Uusi vuosi alkuun Holin toiminnassa

Hei kaikille täältä lumisesta Turusta! Olen Tanja Laimi, Turun yliopiston historian ainejärjestö Kritiikistä, ja tämän vuoden Historian opiskelijain liiton puheenjohtaja. Hyppäsin hallitukseen taas tauon jälkeen, sillä olin hallituksen jäsen jo vuonna 2014. Innostuin kuitenkin lähtemään näin kylmiltäni puheenjohtajaksi. Kritiikki ottaa vetovastuun tältä vuodelta, ja meitä onkin hallituksessa neljä kappaletta. Hallitusporukka vaikuttaa kokonaisuudessaan mahtavalta, joten katsotaan mitä kaikkea saamme aikaan tämän vuoden aikana!

Tätä kirjoittaessani Holin tämän vuoden ensimmäinen tapahtuma, eli Hol -risteily on jo seilattu, ja palaute oli hyvää. Risteilyllä aina sattuu ja tapahtuu, eikä tämä varmasti ollut siitä poikkeus, mutta toivottavasti kaikilla oli hauskaa! Kiitos vielä viime vuoden hallitukselle tästä risteilyn järjestämisestä!

Tänä vuonna historian opiskelijat kokoontuvat seminaareihin Jyväskylään ja Tampereelle. Patinan kevään suurten 55-vuotisjuhlien vuoksi Jyväskylä ottaakin kopin jo tästä kevään seminaarikerrasta, ja Tampereelle päästään sitten syksyllä. Hienoja seminaareja varmasti tulossa, odotamme niitä innolla. Toivottavasti kummassakin seminaarissa nähdään väkeä joka kaupungista sankoin joukoin!

Tänä vuonna kunnianhimoisena tavoitteenamme on Holin toiminnan monipuolistaminen ja pieni uudistaminen. Vanhat ja hyvät perinteet tulevat jatkumaan samalla kaavalla, mutta otamme uutta myös joukkoon. Aiomme myös saattaa Holin Internetin ihmeelliselle aikakaudelle, uudistaa nettisivuja, tuoda pöytäkirjat julkisesti luettavaksi, ja käyttää toivottavasti vielä enemmän Holin sosiaalista mediaa vuoden aikana. Samoin Holin blogia yritetään päivittää ahkerasti – se on hyvä kanava, joka tavoittaa historian opiskelijoita ympäri Suomea!

Vielä tähän lopuksi haluaisin toivottaa mahtavaa vuotta 2018 kaikille historian opiskelijoille!

Tanja Laimi,

Historian opiskelijain liiton puheenjohtaja

pj(at)hol.fi

 

       Puheenjohtaja Pietarissa Eremitasin ihmeitä katselemassa

Hol seilaa! -infopaketit lähetetty

Kaikille risteilylle lähteville on lähetetty tuhti informaatiopakkaus Hol-risteilyä koskien sähköpostitse. Mikäli et ole tällaista viestiä saanut, vaikka olet ilmoittautunut ja maksunut, ota yhteyttä puheenjohtajaan.

Infossa käydään läpi aikatauluja sekä muistettavia asioita. Hol noudattaa tilauksessaan Tallinkin peruutusehtoja, jotka on myös käyty läpi. Infon lopuksi on alustava hyttikartta, johon on mahdollista tehdä tämän viikon loppuun saakka muutoksia. Sunnuntaina 14.1. hytit pistetään lopulliseen muotoonsa, mikäli muutosehdotuksia tulee.

Jos halusi risteilemään on herännyt myöhään, etkä ilmoittautunut risteilylle ajoissa, ei hätää: risteilemään voi lähteä omatoimisestikin! Hinta on toki hieman enemmän, kuin yhteisvarauksessa, mutta kallista se ei ole siltikään. Risteily on siis 22h Tallink Europan risteily välillä Helsinki-Tallinna ja lähtöaika on 1.2. klo. 18.30. Laivoja ei lähde kuin yksi päivässä, joten näillä tiedoilla pitäisi päästä samalle laivalle. Holin buffet-varaus on myöhempään kattaukseen.