Kaikissa Holin jäsenjärjestöissä ei opiskella perinteisimpiä historia-aineita, kuten yleistä historiaa tai Suomen historiaa. Yhden poikkeuksen muodostaa Turussa ja Helsingissä opiskeltava poliittinen historia. Mitä poliittinen historia sitten on ja miten se eroaa muista historia-aineista?
Turussa opetettavan poliittisen historian ja Turun muiden historia-aineiden välillä on suuria eroja. Opiskelijoiden keskuudessa tuttavallisemmin polhissana tunnettu poliittinen historia sijoittuu yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan, kun taas Turun muut historia-aineet ovat humanistisessa tiedekunnassa. Myös tutkintojen välillä on eroja, sillä poliittisen historian opiskelijat tähtäävät valtiotieteiden maistereiksi muiden historiatieteiden opiskelijoiden valmistuessa filosofian maistereiksi. Poliittista historiaa lähimpänä Turussa on hieman yllättäen valtio-oppi, ja oppiaine kuuluukin Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitokseen. Hakukohteen opiskelijat aloittavat opintonsa poliittisen historian ja valtio-opin linjalla ja valitsevat pääaineensa ensimmäisen vuoden aikana.
P-klubin jäsenistö vappuna 2018. (Kuva: Vilma Hilden)
Poliittisen historian tutkimuskohteet ja teemat eroavat myös muista historia-aineista. Ranskan suurta vallankumousta vuonna 1789 on pidetty yleensä takarajana poliittisen historian tutkimuskohteille niiden ulottuessa aina nykypäivään saakka. Tutkimuskohteiden joukko on varsin kirjava sisältäen perinteistä sota- ja aatehistoriaa, politiikan, presidenttien ja puolueiden historiaa sekä kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin historiaa. Mahdollisuuksia esimerkiksi gradun aiheeksi on siis runsaasti. Yhteistä kuitenkin kaikille tutkimuskohteille on niiden yhteiskunnallinen ulottuvuus sekä sijoittuminen pääsääntöisesti viimeisen noin 200 vuoden ajalle.
Oppiaineen opiskelijat työllistyvät laajasti eri työnantajasektoreille, eikä poliittisesta historiasta valmistu suoraan tiettyyn ammattiin. Perinteisesti ajateltuna moni poliittisen historian lukija päätyy virkamieheksi ministeriöihin, kansainvälisiin tehtäviin, järjestöihin, viestintäalalle tai esimerkiksi koulutuksen pariin.
Turun poliittisen historian ja muiden historiatieteiden väliltä löytyy eroja myös opiskelijajärjestöjen osalta. Tumman sinisistä haalareista tunnistettavat poliittisen historian opiskelijat kuuluvat yhdessä valtio-opin lukijoiden kanssa P-klubiin, kun taas mustista viitoistaan tunnetut historian opiskelijat ovat Kritiikki ry:n jäseniä. Toistensa toimistonaapureita olevat järjestöt muodostavatkin tietynlaisen viha-rakkaussuhteen. P-klubi on kuitenkin monella tavalla Holin poikkeus, sillä siihen kuuluvat valtio-opin opiskelijat ovat myös Holin jäseniä.
Turun poliittinen historia on kaiken kaikkiaan yhdistelmä hyvin erilaisia tutkimusintressejä ja teemoja. Kaikkia tutkijoita ja opiskelijoita kuitenkin yhdistää jonkinlainen kiinnostus yhteiskunnan prosesseihin viimeisen reilun 200 vuoden ajalta.
Mikko Järvi
Holin työelämävastaava ja P-klubin edustaja
