Perjantaina, 17.3.2017, alkoi matkani Helsingistä kohti Itä-Suomea. Kalakukon, kaljan ja auringonnousun pyhät seudut olivat jostain syystä jääneet minulta kokematta. Tilanne kuitenkin korjautuisi, ja erittäin mainiolla tavalla; oli aika hypätä Onnibussiin ja suunnata kohti mantuja tuntemattomia. Verkkarit jätin kotiin.
Tänä keväänä HOL-seminaari järjestettiin siis vuorostaan Joensuussa, jonka suunnittelemisesta ja organisoimisesta Varnitsa ry oli vetovastuussa. Viikonlopuksi valikoitui 17.3–19.3 maaliskuuta, ja ohjelmaa oli järjestetty perjantaista alkaen. Seminaariviikonlopun avasi alumnipaneelikeskustelu, jonka jälkeen yhteiseloa ja seminaarifiilistelyä jatkettiin rennolla ajanvietolla. Lauantai koitti nopeasti.
Varnitsa ry oli valinnut Suomi100-juhlavuotta kunnioittaen teemaksi Suomi sodassa. Seminaari alkoi yhteisellä kahvitilaisuudella klo 10.00, ja klo 11.00 virallinen ohjelmaosuus avattiin Varnitsan puheenjohtajan, Pyry Salorannan, säestyksellä. Salorannan sanoja lainaten: ”Seminaarista pyrittiin tekemään omannäköinen.” Tässä onnistuttiin paremmin kuin hyvin.
Pasi Tuunainen jatkoi seminaarin ohjelman kulkua ensimmäisellä luennolla, joka käsitteli maaston ja olosuhteiden hyväksikäyttöä talvisodassa. Tuunaisen mukaan ”maasto helpottaa, vaikeuttaa ja rajoittaa sodankäyntiä.” Luento oli erittäin mielenkiintoinen, sillä vaikka itse talvisota olisi paljon ja laajasti tutkittu, maaston ja olosuhteiden vaikutuksia ei heti tulisi ajatelleeksi. Tuttuihin aiheisiin sai uutta perspektiiviä, kun käsittelyyn otettiin tulokulma, jonka varsinaisena päämääränä ei ollut selittää sodan tapahtumia, vaan niitä mahdollistaneita ja aiheuttaneita tekijöitä. Suomessa talvisodankäyntiä on olosuhteiden vuoksi tarvittu, ja sen takia taitoja hiottu. Tuunainen päättikin esitelmänsä sanoihin: ”Sodankäynnin kylmä osaaminen on vientituotteemme.”
Ensimmäisen luennon jälkeen jatkettiin luontevasti seuraavaan. Matti Kosonen luennoi agenttikouluista, sekä agenttikouluja käyneistä naisista ja miehistä. Kosonen esitteli myös syksyllä 2015 julkaistua kirjaansa, Agenttikoulun naiset, joka ”… raottaa salaisuuden verhoa jatkosodan aikaiseen tiedustelun maailmaan.” Esitelmä oli laaja ja asiantunteva. Tiedustelutoimintaa on harjoitettu Suomessa paljon, ja mukavana lisäyksenä on tutkittu myös naisten osallisuutta tiedustelussa. Luentoa kuunnellessa ei voinut olla sivuuttamatta ajatusta: näinkö meillä Suomessakin? Kososen loppusanojen saattelemana siirryttiin lounastauolle.
Vatsat täynnä ja kellon lyödessä 14.00, oli aika siirtyä seminaarin toiselle puolikkaiselle. Tällä kertaa puheenvuoron avasi HOLin hallituksen paikalla olevat jäsenet, jotka esittäytyivät vuorotellen seminaariyleisölle: Arttu Huoviala (puheenjohtaja), Susanna Koivistoinen (päätoimittaja), Taneli Puputti (tiedottaja), Tapio Aropaltio (taloudenhoitaja), Juho Aarikka (sihteeri) ja Roosa Mantila (rivijäsen).
Historian opiskelijain liitto myönsi tänä keväänä ensimmäistä kertaa gradupalkinnon ansioituneelle pro gradulle. Yliopistot saivat lähettää ehdokkaita palkinnon saajiksi, joiden joukosta voittajan Historiallinen yhdistys valitsi. Palkinto myönnettiin Kimmo Katajan puheenvuorolla Helsingin yliopiston yleisen historian oppiaineesta valmistuneelle Ville Suovaniemelle, jonka tutkielman aihe oli ”500 vuotta sortoa vai keksityllä identiteetillä keinottelua? Nicaraguan etnisen politisoitumisen historiapolitiikkaa 2000-luvulla.” Palkinnon voittoa perusteltiin aiheen ajankohtaisuudella, sillä teemat ovat nousseet tapetille maailmanpoliittisten tapahtumien myötä. ”Pro graduna työ on merkittävä puheenvuoro”, jatkoi Kataja. Suovaniemi ei itse valitettavasti päässyt paikalle vastaanottamaan palkintoa, mutta hän välitti kiitoksensa Hol ry:n puheenjohtajan, Arttu Huovialan välityksellä.
Seminaarin viimeisenä ohjelmanumerona oli Sodan sukupolvi -paneelikeskustelu, johon saatiin veteraaniyhdistyksen kanssa tehdyllä yhteistyöllä neljä osanottajaa kertomaan kokemuksistaan Suomen sodissa, niin osallistuvasta kuin sivullisesta näkökulmasta. Paneelikeskustelun vieraita olivat Reijo Saloheimo, Fanni Mönkkönen, Hely Teittinen ja Jorma Mikkonen. Kokemuksiaan jakaneet vieraat saivat yleisöltä täyden huomion. Salissa vallinnutta hiljaisuutta olisi voinut käsin kosketella. Paneelikeskustelun sosiaalihistoriallinen ulottuvuus antoi seminaarille aivan uuden ulottuvuuden, joka usein tieteellisessä tutkimuksessa jätetään vähemmälle huomiolle. Seminaaria ei olisi voinut päättää paremmin. Suuret kiitokset panelisteille ja veteraaniyhdistykselle!
Virallisen osuuden jälkeen siirryttiin vähitellen illan ohjelmanumeroa kohti. Suuret suomalaiset -sitsit olivat menestys, ja huikea päätös lauantaille. Kiitos siitä kuuluu järjestäjille! Viikonlopun loppuhuipentumana Hol ry:n (hieman väsynyt) hallitus kokoontui sunnuntaina vuosikokoukseen Amarilloon, jonka jälkeen poistuimme haikein mielin kotikoloihimme. Kiitokset Varnitsalle mahtavasti hoidetusta ja toteutetusta viikonlopusta! Parempaa ei olisi voinut toivoa.
Ja niin polholaisen sydän jäi Joensuuhun.
Seuraavia kekkereitä ja semmoja odotellen, kevättä toivotellen,
Roosa Mantila
Polho ry
