Vuoden 2021 syksyllä Varnitsa sai kunnian järjestää Historian Opiskelijain Liiton syysseminaarin. Kiitokset seminaarin järjestämisestä kuuluvat seminaaritoimikunnalle sekä Varnitsan 2021 hallituksen järjestövastaavalle Salla Peltoselle, joka otti suurimman vastuun seminaarin järjestämisestä. Itselle syysseminaari oli ensimmäinen tapahtuma, jossa pääsi tutustumaan myös muiden kaupunkien historianopiskelijoihin. Kokonaisuudessaan koin seminaariviikonlopun olleen hyvin onnistunut ja se oli ehdottomasti hyvä tilaisuus verkostoitua muiden historian ainejärjestöjen kanssa.
Syysseminaarin aiheeksi valikoitui rikosten historia, jonka ympärille koko seminaariviikonloppu rakentui. Perjantaina oli viikonlopun ensimmäinen ohjelma, ”Pielisjoen murhamysteeri”, jossa seminaarivieraat pääsivät tutustumaan Joensuuhun sekä muihin historianopiskelijoihin rasteja suorittamalla. Tapahtuman kautta muilta paikkakunnilta tulevat pääsivät myös tutustumaan varnitsalaisille rakkaaseen betonibunkkeriin eli Metriaan, jossa myös itse seminaari pidettiin. Lauantaiaamuna seminaari aloitettiin Holin ja Varnitsan puheenjohtaijen sekä ammattiliittojen tervehdyksillä. Ensimmäinen luennoitsija Kimmo Katajala kertoi rikollisuuden mikrohistoriasta Sortavalassa 1600-luvun lopulla. Ruokatauon jälkeen Maria Lähteenmäki kertoi partisaani-iskuista Suomen itäisillä raja-alueilla toisen maailman sodan aikana, minkä jälkeen seminaarivieraat saivat mahdollisuuden ostaa Varnitsan haalarimerkkejä juoden samalla pullakahvit. Viimeisenä Matti Tolvanen piti luennon Suomen kriminaalipolitiikan pitkästä linjasta vuodesta 1894 lähtien.
Koska välimatkat joidenkin yliopistokaupunkien ovat pitkät, on erittäin tärkeää järjestää seminaarien kaltaisia tapahtumia, joissa eri kaupunkien historianopiskelijat pystyvät tutustumaan toisiinsa.
Luentojen jälkeen järjestäjät sekä seminaarin osallistujat lähtivät valmistautumaan illan päätapahtumaan eli Poliisi ja Rosvo -sitseille, jotka pidettiin Joensuun Pakkahuoneella. Oli erittäin mielenkiintoista kuulla eri kaupunkien sitsikäytännöistä ja samalla opettaa sekä oppia uutta sitsaamisesta. Laulamisen, syömisen ja seurustelun ohella sitsaajat pääsivät osallistumaan laulubattleen sekä pelaamaan pöytä pöytää vastaan rikkinäistä puhelinta. Näiden ohjelmanumeroiden lisäksi sitseillä suoritettiin (ainakin Varnitsassa) perinteenä olevia salatehtäviä, joissa osallistujat onnistuivat toust masterin näkökulmasta loistavasti. Totta kai lauloimme myös jokaisen historian ainejärjestön oman sitsilaulun edustajien johdolla. Sitsien jälkeen suuntana oli Kerubin kellari, jossa pidettiin sitsien viralliset jatkot. Sunnuntaiaamuna mahdollista heikkoa oloa oli mahdollisuus käydä helpottamassa dagen efter ruokailulla Pizzeria Roihussa. Ruokailun jälkeen seminaarivierailla oli edessä kotimatka Joensuusta kotipaikkakunnille.
Syysseminaarin järjestämiseen vuodatettiin verta, hikeä ja kyyneleitä, mutta kuten alussa jo totesin, viikonloppu oli kokonaisuudessaan onnistunut. Koska välimatkat joidenkin yliopistokaupunkien ovat pitkät (ainakin Joensuu tuntuu olevan kaukana kaikesta), on erittäin tärkeää järjestää seminaarien kaltaisia tapahtumia, joissa eri kaupunkien historianopiskelijat pystyvät tutustumaan toisiinsa. Onhan meillä kaikilla ainakin yksi yhdistävä tekijä: kiinnostus historiaa kohtaan. Toivon mukaan näemme taas toisiamme maaliskuussa järjestettävässä kevätseminaarissa sekä risteilyllä huhtikuussa.
Hyvää kevään odotusta jokaiselle historianopiskelijalle!
Leena Malinen
Varnitsa ry:n puheenjohtaja
