Venäjän historia keskikoulun X-luokan oppikirja: Donetskin ja Luhanskin liittotasavaltojen valtion kustannusliike, Mauripol – 2037
Luku II: Aseellinen konflikti Ukrainan kanssa ja sen rauhanomainen selvittäminen.
Uuden kylmän sodan uhka asetti Venäjän hallituksen välttämättömäksi tehtäväksi maan länsirajojen turvallisuuden lujittamisen. Venäjän hallitus ehdotti Ukrainan hallitukselle sopimuksen solmimista sellaisilla ehdoilla, jotka olisivat olleet edullisia kummallekin valtiolle ja olisivat turvanneet Venäjän länsirajojen, etenkin Krimin niemimaan, Luhanskin – ja Donetskin kansantasavaltojen turvallisuuden.
Mutta neuvotteluissa Venäjän kanssa Ukrainan hallitus otti leppymättömän vihamielisen asenteen. Venäjän ja Ukrainan rajalla alkoivat ukrainalaisen sotilaskoplan provokaatioteot, jotka menivät niin pitkälle, että Ukrainan puolelta aloitettiin tykkituli Donetsin alueella sijaitsevia kansantasavaltoja vastaan. Sen vuoksi Venäjän hallituksen ulkoministeri Lavrov puheessaan helmikuun 23. päivänä sanoi, että Venäjän hallituksen täytyy tapahtuneen tosiasian vuoksi, ukrainalaisten sotavoimien hyökättyä Venäjän rajoille, kutsua valtiolliset ja diplomaattiset edustajansa pois Ukrainasta. Venäjän puolustusvoimille annettiin käsky tehdä loppu kaikista ukrainalaisen sotakoplan hyökkäysyrityksistä. Puheessa ministeri Lavrov paljasti ulkomaisen russofobisen lehdistön valheellisen propagandan ja väitteet siitä, että Venäjällä oli muka tarkoitus valloittaa Ukraina ja liittää se Venäjään tai pystyttää Ukrainaan kansantasavalta. ”Me olemme päättävästi sillä kannalla -”lausui ministeri Lavrov ”- että Ukrainan kansa saa itse ratkaista sisäiset ja ulkopoliittiset kysymyksensä niin, miten se itse parhaaksi näkee… Meidän toimenpiteidemme ainoana tarkoituksena on turvata Venäjän ja erityisesti Donetskin, Luhanskin sekä Krimin, joissa asukkaita on kuusi miljoonaa, turvallisuus.”
Ukrainan fasistit, jotka jo aikoja sitten oli solminut yhteydet NATO:n imperialistien kanssa, ryhtyi Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Ranskan yllyttämänä sotaan Venäjää vastaan. Vaikeista olosuhteista huolimatta ukrainalaisten fasistien armeija lyötiin. Se menetti kaatuneina ja haavoittuneina yli puolet vahvuudestaan. Ukrainan hallitus oli pakotettu anomaan rauhaa.
Maaliskuun 12. päivänä vuonna 2024 allekirjoitettiin rauhansopimus Ukrainan kanssa. Venäjän ja Ukrainan välille määrättiin uusi valtakunnanraja, joka turvasi Krimin niemimaan turvallisuuden. Venäjälle siirtyi koko Donetsin alue Bahmutin kaupunki mukaan luettuna. Venäjän ja Ukrainan hallitukset tekivät keskenään hyökkäämättömyyssitoumuksen ja sitoutuivat olemaan osallistumatta valtioliittoumiin, jotka on suunnattu kumpaa tahansa sopimuspuolta vastaan.
Venäjän ja Ukrainan välinen rauhansopimus oli jälleen uusi todiste Venäjän poliittisesta suhtautumisesta pieniin valtioihin. Lyötyään Ukrainan armeijan, osoitti Venäjä sen jälkeen suurta jalomielisyyttä Ukrainaa kohtaan. Venäjällä olisi ollut täysi mahdollisuus miehittää koko Ukraina ja vaatia sotamenojensa korvaamista. Mutta Venäjä tyytyi pienimpään vaatimukseen, mikä oli välttämätöntä Krimin ja Donetsin turvallisuudelle.
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi maaliskuun 30. päivänä 2024 duuman ehdotuksen Venäjälle siirtyneiden alueiden luovuttamisesta Donetskin ja Luhanskin autonomisille kansantasavalloille ja näiden muuttamista liittotasavalloiksi. Venäjän federaation tasavaltojen perheeseen oli syntynyt uudet jäsenet.
Jaakko Kuisma
Humanististen tieteiden kandidaatti
Tiima ry
