Opiskelijan työ on opiskella, jotta hän tulevaisuudessa työllistyisi, kykenisi elättämään itsensä ja ylläpitämään suomalaista hyvinvointivaltiota. Opiskelijoiden tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin heikentyneet nykyisen hallituksen taloudellisten uudistusten takia. Orpon hallitus heikentää uudistuksillaan opiskelijoiden taloudellista tilannetta, rohkaisee opiskelijoita velkaantumaan ja tätä kautta pahentaa opiskelijoiden mielenterveysongelmia ja niiden ilmenemisen riskiä.
Opiskelijoilta jäädytettiin indeksikorotukset vuosiksi 2024–2027. Opiskelijoilta poistetaan asumistuki, ja tilalle tuodaan opintotuen asumislisä, eikä vielä tiedetä, tuleeko se olemaan voimassa koko vuoden vai ainoastaan opintokuukausina. Lisäksi opiskelijoiden saaman tuen määrää vähennetään, ja opintolainan määrää suurennetaan. Nämä uudistukset pakottavat opiskelijoita joko velkaantumaan merkittävästi tai viivästyttämään valmistumistaan.
Opiskelijan arjessa ei ole aikaa täysipäiväiselle työnteolle, eikä opiskelijan arkirytmiin sopivia työpaikkoja ole kaikille saatavilla. Tulevaisuudessa opiskelijat joutuvat tukeutumaan entistä enemmän opintolainaan, sillä madalletut tuet eivät riitä tavalliseen elämiseen. Toinen vaihtoehto opiskelijalle on tehdä runsaasti töitä opintojensa ohella, mikä vaikeuttaa määräajassa valmistumista. Opiskelijan opintojen venyessä hän ei saa lisää opintotukikuukausia, joutuu maksamaan merkittävästi enemmän lainastaan takaisin ja saattaa joutua turvautumaan toimeentulotukeen. Molemmat vaihtoehdot ovat pitkällä tähtäimellä huonoksi opiskelijoille sekä valtiolle.
Taloudelliset vaikeudet ja liiallinen stressi voivat todistetusti aiheuttaa sekä pahentaa mielenterveysongelmia. Opiskelijoiden heikko mielenterveys on herättänyt keskustelua Suomessa aiemminkin, ja nykyiset uudistukset tulevat pahentamaan tilannetta. Historian opiskelijat joutuvat huolehtimaan tulevaisuuden työllistymisestään merkittävästi. Historian tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne on yleisesti heikompi kuin muiden valmistuneiden, ja hallituksen uudistukset kasaavat lisää stressiä jo valmiiksi stressaantuneiden opiskelijoiden harteille. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 valmistuneista historian opiskelijoista vuoden jälkeen työttömänä oli 15 %. Opiskelijoista yhteensä työttömänä oli 5 %. Työllistymisen lisäksi historian opiskelijoiden täytyy tulevaisuudessa kantaa huolta velkaantumisesta ja valmistumisen viivästymistä.
”Suomen talouden kohentaminen on tärkeää, mutta se ei saa vaarantaa minkään yhteiskuntaluokan hyvinvointia”
Hallituksen uudistusten vaikutuksesta opiskelijoiden hyvinvointiin ja mielenterveyteen ei ole teetetty vaikutusarviota. Uudistuksia on arvioitu ainoastaan taloudellisesta näkökulmasta. Suomen talouden kohentaminen on tärkeää, mutta se ei saa vaarantaa minkään yhteiskuntaluokan hyvinvointia. Opiskelijat ovat tulevaisuuden veronmaksajia, eikä ole Suomen eduksi, jos tämä maksajien joukko pienenee velkojen ja mielenterveysongelmien takia. Hallitus on unohtanut taloutta tasapainottaessaan, että opiskelijoiden täysipäiväiseen opiskeluun kannustava, riittävä toimeentulo on investointi vahvaan kansantalouteen keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä. Opiskelijoita tukemalla he pystyvät valmistumaan tavoiteajassa ilman, että toimeentulon hankkiminen työtä tekemällä hidastaisi valmistumista tai jopa estäisi sen. Leikkauspolitiikka on siis lyhytnäköistä: sillä koitetaan saada aikaan säästöjä tässä hetkessä, minkä vuoksi samat ongelmat ovat edessä tulevaisuudessakin. Opiskelijoilta leikkaaminen sotii hallituksen tavoittelemaa Suomen talouden tulevaisuuden turvaamista vastaan.
Opiskelijan työ on opiskella. Opiskelijoita ei pitäisi kannustaa velkaantumaan, tekemään toista työtä ja vaarantamaan mielenterveyttään vain, jotta he saisivat opintonsa suoritettua.
Historianopiskelijainliitto
11.6.2024
