Asustelen tällä hetkellä Oxfordissa, jossa suoritan vaihto-opiskeluja. Tai suoritin, lukukausi loppui tuossa toukokuun alkupuolella. Ajattelin kertoa hieman tästä omasta kokemuksestani ja opiskeluista sekä yhtään peittelemättä koittaa rohkaista muitakin lähtemaan ulkomaille vaihtoon! Hakuprosessi vaihtoon ei ole monimutkainen, etenkään Erasmus-kohteisiin Euroopassa. Tarvitset vain parit paperit (cv, opintorekisteriote yms.) sekä sitten motivaatiokirjeen, jossa kerrot, miksi juuri sinä olisit täydellinen opiskelija haluamaasi vaihtokohteeseen. Pala kakkua! Omalla kohdallani vaihtokohteen määritteli pitkälti osaamani kielet, joita ei liiaksi ole. Minun espanjan tai ranskan taidoilla ei pahemmin opiskelemaan lähdetä. Tengo veintidos anos, je suis etudiante. Joten ei kun englannin kielisiä kohteita metsästämään. Ja Oxfordiin päädyttiin. Mutta esimerkiksi Hollannissa on myös hyviä englanninkielisiä ohjelmia, jos Brittien saaret ei kiinnosta. Itse olen ollut enemmän kuin tyytyväinen Englantiin ja Oxfordiin, vaikkakin kallistahan tämä lysti täällä on verrattuna Keski-, Etelä- ja Itä-Euroopan kohteisiin.
Täällä opiskelin Oxford Brookes Universityssa sitten pari kurssia historiaa (Gender, Sexualities and the Body ja The Rise of the Modern World) sekä pari kurssia politiikan tutkimusta (Russia and Eastern Europe after Lenin ja Modern British Politics). Kurssit oli tosi mielenkiintosia, englannin kieleen tottuu nopeasti ja opiskelukäytännöt tuntuivat mielekkäiltä. Jokaiseen kurssiin kuului 2h opetusta viikossa; 1h luento + 1h pienryhmäseminaari. Välillä tuntui, että seminaareilla toistettiin turhan paljon luentojen asioita, mutta samalla asiat kyllä iskostui kivasti aivojen perukoille. Näistä neljästä kurssista kolme suoritettiin esseillä ja yksi tentillä. Opintopisteitä kertyy 7,5op per kurssi, johon vaaditaan 3000 sanaa (esim yksi 3000 sanan essee tai kaksi 1500 sanan esseetä). Sanamäärät ei siis ole päätähuimaavia, mutta esseiden laajuus ja pieni sanamäärä olivat ajoittain haastavia. Esseideni aiheet olivat esimerkiksi ’Homosexuality in the Victorian era’ tai ’critically asses the main academic reasons for the collapse of communism in the USSR and Central and Eastern Europe’. Ainakin itse olen Suomessa tottunut kirjoittamaan pidempiä esseitä, yleensä suunnilleen 10-15 sivua. Mutta jes, kaikki hoitu ja onnistu, arvosanoja vielä odotellessa!
Tuntuupa kornilta puhua näin, mutta jos yhtään kiinnostaa nähdä, millaista elämä on Suomen rajojen ulkopuolella tai ylipäätään saada unohtumattomia kokemuksia niin vaihtoon lähtö on ihan ykkös vaihtoehto. Tutustut niin uuteen kotimaahasi sekä sen kulttuuriin ja ihmisiin kuin myös kaikkiin niihin ihaniin ihmisiin, jotka tulevat myös suorittamaan vaihto-opiskeluja kanssasi joka puolelta maailmaa. Ja juuri ihmiset tässä kokemuksessa onkin ollut se paras anti.
Itse suunnittelen jo kovasti maisterivaiheessa tapahtuvaa toista vaihto-opiskelusessiotani. Tällä kertaa olen viisaampi ja haen koko lukuvuoden kestävää vaihtoa yhden lukukauden sijaan. Aasia, Afrikka, Etelä-Amerikka..? Who knows. Tellus on iso, kiinnostava ja pähee paikka. Vaihto-opiskelu ei toki ole ainoa oikea tapa tutkia sitä, mutta ihana ja antoisa sellainen! Tässä on nyt kesä aikaa pohtia ja sitten syksyllä taas aktivoitua seuraaviin hakuihin. Erasmus-haut ovat kylläkin pääosin keväällä. Tsemiä!
Terkuin 
Iina Salminen
Patina
P.S. Ainiin ja näyttäväthän vaihto-opiskelut toki myös hyvältä CV:ssä. Ja kielitaitoakin karttuu. Ja maailmankuva avartuu. Ja…
