Presidentinvaalien jälkeen vastajytkyt nousivat yleisessä poliittisessa keskustelussa kaikkien huulille. Aina valpas Praavdan (Tiiman ainejärjestölehti –toim. huom.) politiikan toimituskin onnistui kuulemaan kyseisen termin Humuksen (Humanistisen killan) kahvipöydistä. Tutkiva journalisti ei tietenkään jäänyt toistamaan vain kahvipöydissä kuultuja väitteitä. Oli siis aika perehtyä vaalitilastoihin, ja niiden antamaan kuvaan asiasta. Tutkimuskohteiksi otettiin Linnanmaan ja Kaijonharjun äänestysalueet Oulussa, sillä näillä alueilla huomattavan osan väestöstä muodostaa opiskelijat, ja toimituksen saamien tietojen mukaan myös historianopiskelijat. Vertailukohdaksi otettiin vuoden 2011 eduskuntavaalit.
Sinänsä Linnanmaan ja Kaijonharju tulos noudatteli vaalien yleistä linjaa. Niinistö, Haavisto ja Väyrynen olivat vaalien suurimpia voittajia, ja Lipponen ja Soini suurimmat häviäjät. Vaalien analysointi muuttuu vasta sen jälkeen huomattavasti mielenkiintoisemmaksi, kun henkilöt ja puolueet häivytetään taka-alalle, ja tilalle tuodaan selkeä blokkijako. Itse kehittämäni jaottelun pohjalta vasemmistoblokin muodostavat vihreät, demarit ja vasemmistoliitto. Toki ainakin osa vihreistä on hyvinkin oikeistolaisia, joten blokkipohjan mielekkyyttä voi toki myös kyseenalaistaa. Keskiryhmään puolestaan kuuluvat keskusta, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Oikeistolaisuuden lippua kantaa tässä Mäki-Petäjän mallissa ainoastaan Kansallinen Kokoomus.
Kuten kuvaajasta huomamme, niin eduskuntavaalien ja presidentinvaalien välillä ainoa muutos tapahtui keskiryhmän ja oikeiston välillä. Eduskuntavaaleissa perussuomalaisia äänestäneet hajosivat presidentinvaaleissa kolmeen ryhmään. Osa jäi tukemaan Soinia, mutta enemmistö eduskuntavaalien perussuomalaisäänestäjistä loikkasi Väyrysen ja Niinistön kelkkaan. Vasemmistoblokki säilyi muuttumattomana, vaikka toki sen sisällä tapahtui äänestäjien siirtymistä pois perinteisistä vasemmistopuolueista kohti Vihreää Liittoa.
Nähtäväksi jää, onko presidentinvaaleissa tapahtunut Linnanmaan ja Kaijonharjun oikeistolaistuminen pysyvämpi ilmiö? Joka tapauksessa mistään antijytkystä ei voida ainakaan Haaviston kohdalla puhua näissä vaaleissa. Soinin ja perussuomalaisten kohtaloksi muodostuivat kaksi varsin konservatiivista ehdokasta. Vihreydellä ja yleisellä suvaitsevaisuudella ei Soinin kaadolla ollut ainakaan kyseisillä äänestysalueilla mitään merkitystä.
Keskiviikkona 9. tammikuuta 2013
Teksti ja kaaviot Jaakko Mäki-Petäjä
kirjoittaja on oululainen pitkän linjan Suomen ja Skandinavian historian opiskelija
