Tapahtui helmikuussa 2013: HOL:n kevätseminaari Suomen Turuus

Historian Opiskelijain Liitto kokoontui reilu kuukausi sitten kevätseminaariin Turkuun. Niille, joille HOL:n järjestämä toiminta ei ollut välttämättä entuudestaan tuttua, tarjosi viikonloppu hyvän mahdollisuuden tutustua

kevätsemma 3 tuku 13

Moni oli saapunut paikalle jo kuulemaan AE:n tervehdystä. Kuva: Heikki Laurila

yhdistyksemme ydintoimintaan. Seminaarit ovat olleet jo vuosia se osa toimintaamme, joka ravitsee sekä valtakunnallista historianopiskelijoiden yhteistyötä että meitä HOL-toimijoita. Jokainen seminaarikaupunki haluaa antaa aina parastaan ja näyttää kollegoilleen, mikä on kunkin isäntäkaupunkin valttikortti, joten priimaa pukkaa tulemaan.

Halu esitellä paikallisia tutkimussuuntauksia oli meillä Turussa se perimmäinen kipinä, joka sai valitsemaan seminaarille aiheeksi tieteellisen tutkimuksen. Nationalismi oli teemana niin tuttu ja lähestyttävä, että sen varaan uskallettiin luoda laaja kattaus erilaisia ohjelmamuotoja ja teemoja. Samalla voitiin myös kurotella historian tieteenalan reunamille ja tuoda kehiin myös poikkitieteellistä näkemystä täydentämään kokonaisuutta. Tämän kaiken me seminaarintekijät asetimme itsellemme haasteeksi, ja saimmekin jälkikäteen kuulla, että ohjelma aiheutti jopa pientä ylitarjontaa ja suurin kaivattu lisä olisi ollut pidemmät tauot. Seminaariväelle kertyi hengähdystaukoja kuitenkin viimeistään illalla, jolloin nähtyjä esitelmiä saattoi sulatellakin. Jos ei muuten, niin sitten Osakuntatalo Uusiksen saunan lauteilla muun kollegarupattelun ja yleisten linjausten ohessa.

Seminaari alkoi jo hyvissä ajoin lauantai-aamulla, mutta onneksi myös monet pitkämatkalaisetkin olivat ehtineet Åbo Akademin Arkenille kuulemaan Akavan Erityisalojen tervehdystä, jonka opiskelijaasiamies Sonja Mikkola seminaariväelle piti kahvituksen tiimellyksessä. Yhteiskuvien jälkeen päästiin myös suoraan tieteelliseen asiaan professori Hannu Salmen esitelmän myötä. Jo alusta asti nationalismiteeman kanssa rinta rinnan eli seminaarityöryhmämme toive kunnioittaa edesmenneen Eric Hobsbawmin muistoa ohjelmassa, ja iloitsimme mahdollisuudesta saada professori Salmi valaisemaan meille tämän historioitsijan persoonaa suuren nimen takana. Monet 1900-luvun käännekohdat ja ilmapiirimuutokset omakohtaisesti kokenut legenda esittäytyi vakuuttavasti Salmen käsittelyssä ja pääsi usein myös itse perustelemaan näkökulmiaan haastattelupätkien avulla.

Seminaarin toinen luento vaihtoi näkökulman tieteenalamme ulkopuolelle, kun mediatutkimuksen dosentti Mari Pajala analysoi seminaariväelle luennossaan kansalaisidentiteetin rakentumista television välityksellä, käyttäen esimerkkinään itsenäisyyspäivän muuttuvaa perinnettä. Turun Historiallisen Yhdistyksen Media historiassa -teoksessa tekstin aiheesta julkaissut Pajala esitteli kattavasti teoreettista viitekehystään, vahvistaen näin poikkitieteellisen esityksensä perustaa meille historianopiskelijoille. Itsenäisyyspäivän riitit olivat herättäneet keskustelua viime joulukuussa aivan keltaisen lehdistön keskustelufoorumeille saakka, ja perehtyminen kansanjuhlan medialisoituneen historiaan antaa varmasti tulevien, tuntemattoman sotilaan esitysajan kaltaisten “skandaalien” tulkitsemiselle hyvät työkalut.

Professori Hannu Salmi luennoitsi seminaariväelle Hobsbawmin vaiherikkaasta nuoruudesta ja sitä seuranneesta pitkästä urasta. Kuva: Heikki Laurila

Professori Hannu Salmi luennoitsi seminaariväelle Hobsbawmin vaiherikkaasta nuoruudesta ja sitä seuranneesta pitkästä urasta. Kuva: Heikki Laurila

Lounastauon jälkeen oli varattu aikaa myös käsitellä pienryhmätyöskentelyn myötä muutamaa aihetta pienemmillä ryhmäkooilla. Seminaariväki jakaantui lopulta kahteen ryhmään keskustelemaan niin historianfilosofian merkityksestä nationalismi-keskustelussa kuin Itä-Aasian nationalistisia kaunoja. Aiheita olivat saapuneet alustamaan kulttuurihistorian yliopisto-opettaja Sakari Ollitervo ja Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen varajohtaja Lauri Paltemaa. Yksi seminaarijärjestäjän ikävimmistä rasteista on muuten se, että kaikkea järjestettyä ei pääse itse katsomaan. Allekirjoittanut jäi säätämään seuraavan luennon teknistä toteutusta joten ryhmätyöt jäivät välistä – toivottavasti pienryhmien anti maistui silti niille, jotka niitä ehtivät seuraamaan. (Kolmas pienryhmänvetäjä Aleksi Huhta valitettavasti estyi paikalta, mutta hän tervehtii tuonnempaa hollilaisia blogikirjoituksella pienryhmäaiheestaan!)

Pienryhmiä seurannut luento Olli Kleemola oli järjestäjän näkökulmasta teknisesti hiukan jännittävä, mutta myös hyvä osoitus siitä, miten toiselta puolelta maailmaa pystytään pitämään kattava esitelmä powerpoint-sisältöineen ja loppukysymyksineen. Kleemolan luentoa hehkutettiin jälkikäteen erityisen paljon, joten olemme iloisia siitä, että se pystyttiin myös taltioimaan. Sen sijaan, että sisältöä sen enempää pohdittaisiin tässä, voi Kleemola siis itse kertoa vielä kerran tutkimusaiheestaan sotakuvien parissa. Tekniikan kanssa avustamisesta kiitämme suuresti Jari Sjölundia. Katso video!

Wikipedia, Olli Kleemolan sotakuvakokoelma, SA-Kuva / Puolustusvoimien kuvakeskus, Deutsch-Russisches Museum ja Dokumentationszentrum des Österreichischen Widerstandes

Keskustelua ryydittivät panelistien mielenkiintoiset caset ympäri maailmaa. Kuva: Heikki Laurila

Keskustelua ryydittivät panelistien mielenkiintoiset caset ympäri maailmaa. Kuva: Heikki Laurila

Seminaarin päätti paneelikeskustelu, jossa nationalismin roolia konfliktinratkaisun taustalla pohti arvovaltainen ja jälleen kerran poikkitieteellinen paneeli, erikoistutkija Marko Lehden johtamana. Keskustelemassa nationalismin, kansallisuuden ja konfliktien yhtymäkohdista olivat Siirtolaisinstituutin johtaja, sosiaalipolitiikan tohtori Ismo Söderling, poliittisen historian yliopisto-opettaja, PhD Mika Suonpää sekä valtio-opin tohtorikoulutettava, VTM Leena Kotilainen. Monipuolisten alustusten jälkeen yleisö osallistui keskusteluun muun muassa pohtimalla kansallisuuden merkitystä maahanmuuttajien asutuspolitiikassa ja aiheeseen liittyvän tutkimuksen tabuja sekä saamelaisten poikkeuksellista tilannetta eurooppalaisena alkuperäiskansana.

Seminaarista jäi meille järjestäjille oikein hyvä maku suuhun. Ennen kaikkea se, että vieraita oli yli sata ympäri Suomea sai meidät tyytyväiseksi, sillä onhan HOL:n toiminnassa ollut aina parasta se, että siinä samassa oppii tuntemaan ihmisiä ympäri maata ja huomaa, että meitä historioitsijoita on oikeastaan aika paljon! Mitä useampi uskaltautuu hienoon kaupunkiimme Tatusen varjolla, sen parempi!

Heitämmekin nyt mielellämme pallon seuraavalle seminaarikaupungille Helsingille – joten nähdään siellä, viimeistään syksyllä!

Maanantaina 15. huhtikuuta 2013

Tatu Virta

Kirjoittaja on turkulainen poliittisen historian opiskelija, joka toimi Historian Opiskelijain Liiton taloudenhoitajana kaudella 2012 ja kirjoittaa gradua suomalaisten kansanedustajien representaatioista sosiaalisessa mediassa.

Vastaa

Your email address will not be published.